Vuosituhannen vaihde oli paitsi eurodiscon kulta-aikaa ja suomirapin nousukautta, myös tärkeä vedenjakaja synkemmän metallimusiikin saralla. Siinä missä osa 1990-luvun ”aidoista” yhtyeistä jatkoi askeettisella ja perinteisen vihaisella linjallaan, omaksui toinen ääripää yhä suurempia sekä teatraalisempia konsepteja. Dimmu Borgirin läpimurtona voidaan pitää taidokkaasti black metalia (vaikka bändi kieltää koskaan olleensa kyseisen tyylilajin edustaja) ja oopperallisia elementtejä yhdistelevää “Enthrone Darkness Triumphantia”. Seuraavalla albumillaan “Spiritual Black Dimensions” bändi oli jo ehtinyt hukata luultavasti viimeisen todellisen TRVE KVLT-faninsa – onnistuen kuitenkin samalla hankkimaan tukun uusia innokkaita seuraajia.
“Spiritual Black Dimensions” on siinä mielessä outolintu Dimmu Borgirin pitkällä uralla, että albumilta on hankalaa irroittaa ensimmäistä esimerkiksi yhtyeen settilistassa säännöllisesti esiintyvää ikivihreää kappaletta. Vertauksena heitettäköön vaikkapa “For All Tid” (1994), “Stormblåst” (1996), “Mourning Palace” (1997), “Puritania” (2001) , “Progenies Of The Great Apocalypse” (2003).. ja näitä riittää. Teos myös jatkaa yhtyeen ennalta odotettua kulkua yhä sinfonisempaan ja suurieleisempään suuntaan. Mukaan on tuotu aikaisemmin hyväksi havaittujen elementtien lisäksi muiden muassa Arcturuksesta ja Borknagarista tuttu basso- ja laulutaiteilija ICS Vortex. Herran erittäin tunnistettava puhdas lauluääni oli kenties viimeinen ja puuttuva lenkki Dimmu Borgirin matkalla ”koko kansan” orkesteriksi. On sanomatta selvää, että Vortexin kiinnittäminen paitsi karisti viimeiset vanhan liiton nimeen vannovat fanit, myös sinetöi yhtyeen pois jopa riippakiveksi muodostuneen black metal -leiman alta.
Materiaalin johdattelevana teemana on raskaalle musiikille ominaisten riffittelyiden ja aggressiivisen rumputyöskentelyn sijasta runsas sekä tunnelmallinen kosketinten käyttö. Mustiksen (Øyvind Mustaparta) kädenjäljen kuulee selkeästi läpi albumin, ja miehen mestarillinen ote jäsentyy olennaiseksi osaksi musiikkia. Äärimmilleen viedyt kosketinkuviot onnistuvat kuitenkin kuulostamaan vähemman päälleliimatuilta, kuten on usein vaarana. Tuotantopuolella on saatu aikaan tasapainoinen sekä miellyttävä äänimaailma, jossa sinfoniset ja raskaammat palaset kietoutuvat yhdeksi jouhevaksi kokonaisuudeksi. Aavemaista tunnelmaa ei voi olla vertaamatta toiseen tuon ajan äärimetallisuuruuteen, Cradle Of Filthiin, jonka musiikki koostuu hyvin samankaltaisista elementeistä. Ei ihme, että nämä kaksi yhtyettä ovat jakaneet pitkälti saman kannattajakunnan koko olemassaolonsa ajan.
Albumin miinuspuolina ovat ehdottomasti hieman ideaköyhät kappaleet, jotka eivät tarjoa yhtyeen muulle tuotannolle ominaisia koukkuja tahi tarttumapintaa. Materiaali on pääosin virheetöntä ja helposti kuunneltavaa – mutta auttamattoman tylsää. Positiivisimpina ja melkein ainoina mieleenpainuvina aineksina ovat aiemmin mainittujen (ja sittemmin yhtyeestä pois potkittujen) Mustiksen ja Vortexin osuudet, jotka tuntuvat kannattelevan tarinaa yli kaikkein heikoimpien hetkien. Mahtuu joukkoon sentään muutama jopa erinomainen veisu, kuten levyn alkupäästä löytyvät “Behind The Curtains Of Night” sekä “Dreamside Dominions”.
“Spiritual Black Dimensions” on saavuttanut fanien keskuudessa jopa jonkinmoisen kulttimaineen. Siitä en ole varma, onko tuo vain ja ainoastaan musiikillisin avuin, vai onnistuiko norjalaispoppoo olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Metallimusiikki oli vuosituhannen taitteessa hurjassa murroksessa lukuisine uusine tyylisuuntineen, joiden myllerryksessä yhtye onnistui saavuttamaan oman yleisönsä nu-metalien, melodeathin ja ties minkä emo-alagenrejen sekamelskasta. Levy on kaikesta huolimatta tärkeä merkkipaalu Dimmu Borgirin hienolla uralla, joka on jatkunut, miehistönvaihdoksista huolimatta, katkeamatta jo pitkälti kolmattakymmenettä vuotta.
7/10
Markus Salmela
- Reptile
- Behind The Curtains Of Night – Phantasmagoria
- Dreamside Dominion
- United In Unhallowed Grace
- The Promised Future Aeons
- The Blazing Monoliths Of Defiance
- The Insight & The Catharsis
- Grotesquery Conceiled
- Arcane Life Force Mysteria
- Masses For The New Messiah (Japan bonus)
Ei oppinut hallitsemaan mitään soitinta, joten tyytyy kirjoittamisen ohella valokuvaamaan niitä, jotka tämän taidon omaavat. Vapaa-aikaa rytmittävät matkailu, kilpauinti ja black metal. Edellämainittujen lisäksi kiinnostunut eläimistä (ei siinä mielessä).
 Metalliluolan arvio, Markus Salmela.){kind=link}