CyHra: ”Göteborg-metalli ei ole kuollut!”

CyHra

Uuden albuminsa ”No Halos In Hell” tiimoilta keikkaileva CyHra aloitti syksyisen minikiertueensa lokakuussa Helsingin Ääniwallista.

Yhtyeellä oli fanitapaamisten ohella aikaa istahtaa myös Metalliluolan juttusille. Tentattavaksi ilmoittautui kitarasankari Euge Valovirta.

Menkäämme suoraan asiaan: Näin suomalaisina kiinnostaa tietysti yhtyeen nimi (CyHra), sen alkuperä – sekä ennen kaikkea oikea ääntäminen? Valottaisitko hieman tätä?

No ehdottomasti! CyHra ilman H-kirjainta tarkoittaa ilmeisesti persiaksi kuuta. Logossa löytyy kuu, ja olisiko ollut Jesper (Strömblad, kitara), joka keksi että pistetään se H siihen, niin on visuaalisesti hienompi! Ja lausumisasu tietenki ”saira” tai suomeksi ”syhra”. Itse olen myös käyttänyt nimeä ”syherö”. Kaikki käy, tiedämme kuitenkin mistä puhutaan!

 

Edessä on kolmen keikan minikiertue. Minkälaisilla odotuksilla nousette lavalle?

Käsillä on ensimmäinen keikka uuden levyn uuden levyn tiimoilta. Albumi ei ole vielä tullut virallisesti ulos, mutta soitamme jo uutta materiaalia. Todella nastaa lähteä liikkeelle, sillä levyn piti tulla jo viime keväänä. Koska vaihdoimme levy-yhtiötä, päätimme Nuclear Blastin kanssa siirtää julkaisun syksylle. Battle Beast -kiertueen ja muiden kiireiden takia oli vain yksinkertaisesti viisaampaa ajoittaa julkaisu syksyyn. Mukavaa päästä kuitenkin viimein soittamaan uutta materiaalia, sillä ensimmäistä levyä soitettiin keikoilla käytännössä alusta loppuun pari vuotta. Näin muusikon näkökulmasta tuntui, että olisi välillä kiva soittaa muita biisejä, Ja nyt vihdoin on siihenkin mahdollisuus.

 

Meinasitteko tarjoilla uunituoretta materiaalia sen edestä?

Kyllä! Tai nyt soitetaan uudelta levyltä neljä biisiä ja lähempänä ilmestymistä sitten lisää. Näin internet-aikakaudella ei viitsi esittää koko albumia läpi, ennen kuin se on virallisesti julkaistu. Mutta makupaloja on ehdottomasti luvassa.

 

Soititte kesällä myös festarikeikkaa – kuinka näkisit että nämä eroavat nyt käsillä olevista klubikeikoista?

No päällimmäisenä tietysti, että nyt on aikaa. Bändi asuu neljässä eri maassa, ja jokainen on treenannut tahoillaan. Nyt pääsimme mestoille ajoissa, ehdimme harjoittelemaan rauhassa, virittelemään uudet taustalakanat ja systeemit sekä säätämään kaiken kohdilleen ilman kiireitä – aikaa valmisteluun on. Festarikeikkojen suola on se, että ei ehdi stressaamaan: hyppäät lauteille ja hurlumhei! Toivot vain, että tekniikka on saanut kamat suunnilleen kasaan. Klubikeikat ovat ehdottomasti myös intiimejä – isoilla festareilla soitetaan in-earit korvassa ja tuntee soittavansa jossain kuplassa, siinä on vaikeampi saada tietynlaista kontaktia yleisöön.

Otetaan tähän vielä kiinni: Kerroit, että bändi asuu neljässä eri maassa – miten välimatka vaikuttaa työntekoon ja yhtyeen dynamiikkaan?

Teknologia, teknologia! Fileet (tiedostot) vaihtuu biisinkirjoituksessa suuntaan ja toiseen. Uusin levy on syntynyt demottelemalla kukin tahoillamme ja itse lensin esimerkiksi Riiasta Göteborgiin aina pariksi kolmeksi päiväksi istumaan alas työskentelemään sekä äänittämään. Skype, Facetime ja muut ovat tulleet tutuiksi päivittäiseen ajatustenvaihtoon. Mutta hyvin on pääpiirteittäin toiminut. Suurimpia hankaluuksia ovat tuottaneet promokuvat segä greetings-videot. Näitä, kuten muutakin koko bändin läsnäoloa vaativaa työskentelyä on aikataulutettu tarkasti, joka taas helpottaa kaikkien arkea. Itselläni on yhdet kamat Riiassa, yhdet Göteborgissa ja yhdet Helsingissä, mutta aikaisin ja hyvin kun suunnittelee niin no problem!

 

Kuten jo tosiaan mainittu, uusi levy näkee piakkoin päivänvalon – kuinka näkisit että tuore julkaisu eroaa edellisestä ”Letters to Myself” -albumista, noin niin kuin pääkohdittain?

Ensimmäinen levy oli selkeästi Jaken (Joacim ”Jake E” Lundberg) ja Jesperin kahdestaan säveltämä. Itse en Shining-kuvioiden sekä sopimusteknisten seikkojen takia päässyt vielä ”virallisesti” sävellystyöhön mukaan, vaikka tiettyjä osioita albumilta jo löytyy. Uusi teos on taas sävelletty vahvemmin koko bändin yhteistyönä, ja äänitetty myös fyysisesti kimpassa, samassa studiossa. Jälkeenpäin on myös lisäilty mm. kotistudiossa soitettuja kitaroita, mutta pääpiirteittäin kyseessä on selkeästi bändilevy. Yhteistyö on toiminut myös tehokkaasti siinä mielessä, että itselläni ideat lähtevät usein riffeistä kun Jakella taas kappaleet kasvavat melodioista, ja näitä ideoita yhdistelemällä on päästy hyvään lopputulokseen. Se on myös ehdottomasti rikkaus, että on useampi säveltäjä ja sitä myöden moniulotteisempi lähestymistapa musiikin tekemiseen.

Bändissä on taustaa useista yhtyeistä, kuten muiden muassa Amaranthe ja In Flames. Kuuluuko tämä historia CyHran musiikissa?

Kuuluu ehdottomasti. Hauskin asia on kuitenkin se, että itse olen pitkän linjan In Flames-fani ja uudella levyllä on paljon tutun kuuloisia kohtia, jotka ehkä vastoin yleistä käsitystä eivät ole Jesperin käsialaa – vaan minun! Levyllä kuultavat In Flames-vaikutteet ovat tavallaan filtteröitynä meikäläisen sävellystyön kautta. Itse en ole välttämättä ole tätä edes huomannut, mutta kun asia on tullut puheeksi, niin kyllä ne omat inspiraatiot siellä kuuluu. Yhdessä biisissä jouduimme jopa muuttamaan erästä keksimääni nerokasta riffiä kun kävi ilmi, että Jesper on tehnyt sen jo aikanaan johonkin ikivanhaan In Flames -biisiin. Ja totta se oli. Ei auttanut kuin kehitellä jotain muuta (naurua).

 

Melodinen metalli on etenkin Euroopassa ja Pohjoismaissa kovin suosittua. Onko tässä viitekehyksessä vielä ammennettavaa?

Bändejä tosiaan on. Mutta haluaisin uskoa, että se oma kappale kantaa aina. Meille on ollut myös tietoinen valinta, että ”perinteiset” särölaulut ja örinät on jätetty pois. Kahdesta syystä: ensinnäkin niitä on turha yrittää tunkea väkisin ja toiseksi, Jake ei ole vokaaleiltaan örisijätyyppiä. Päätimme sen sijaan mennä vahvat, puhtaat laulumelodiat edellä. Raskas riffittely matalasta vireestä luo sitten tunnelmaa taustalla.

 

Nyt kun tämä laatikko avattiin, niin miten koet niin sanotun Göteborg-metallin nykytilan? Onko kaikki jo tehty vai onko vielä jotain ammennettavaa?

En usko sen mitenkään kuolleen! Moni bändi sieltä laarista ammentaa ja vielä hyvällä tavalla. Mainittakoon esimerkiksi Killswitch Engagen viimeisimmät levyt, jotka ovat olleet todella hyviä! He ammentavat juuri siitä genrestä, jota muiden muassa Jesper oli aikanaan luomassa. Paljon on hyviä yhtyeitä, mutta rehellisesti sanottuna paljon on myös tavaraa, joka jää nykyjään tsekkaamatta – etenkin kun on ollut itse niin kiinni omissa projekteissaan. Killswitchin uuden katsastin, mutta muutoin omissa laitteissa soi jokin vanhempi musiikki, kuten Van Halen. Sitä kun soittaa tietynlaista musiikkia ammatikseen, niin ”vapaa-ajalla” kuluttaa mielellään jotain hieman muuta.

 

Kiitokset juttutuokiosta ja päästäkäämme teidät valmistautumaan illan esiintymiseen! Haluatko lähettää vielä terveisiä Metalliluolan lukijoille?

Eipä muuta kun käykää tsekkaamassa levy kun se ilmestyy – ja videot ja sinkut pitäisi olla jo eetterissä kun haastattelu tulee julki. Uutta materiaalia tippuu pitkin syksyä, toivottavasti diggaatte ja toivottavasti näemme keikoilla. Ja nykypäivää kun elämme: Jos ette fyysistä osta, niin käykää ainakin striimaamassa, jotta meillä artisteilla on mahdollista tehdä tätä myös jatkossa.

CyHran uusi albumi ”No Halos In Hell” julkaistaan 15.11.2019.

Haastattelu & kuvat: Markus Salmela ©Metalliluola

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here