Joensuun viemärit toimivat tässä tapauksessa Sadistic Driven veivaaman saastaisemman death metalin debyyttilevyn “Anthropophagy” rikospaikkana. Antropofagia, eli kavereiden kesken kannibalismi, on homman nimi kaikessa pyhässä yksinkertaisuudessaan. Yhtye omien sanojensa mukaan ammentaa vaikutteita Autopsyn, Impetigon, Death Striken ja Necrophagian kaltaisilta vanhan liiton rytmi- ja mosh-yhtyeiltä. Kappaleissa kuten “Internal Putrefaction” sekä rajussa “Acid Vomit” riffittelyissä Autopsyn vaikutteet kuuluvat kilometrin päähän.
Soundit jäävät ohuiksi loppupeleissä, toki tämä on yhtälailla kumarrus “Mental Funeral” -albumin suuntaan kuin pyllistys kuulijaa kohtaan, mutta huomionarvoinen seikka joka tapauksessa. Volyymia saa nostaa, että saadaan sadistinen draivi jytisemään!
Bändin soitto on parhaimmillaan kun rokkaavampaa vaihdetta isketään silmään, kuten esim. levyn päätösraidassa “Body Part Puzzle”. Rytmiryhmän tarjoama boogie saa niskalevyt pullistelemaan, riffityöskentely toimii riittävästi vaikkei ikimuistoisia kuvioita tarjoa otelaudalta, samalla kun vokalisti Niklas Heiskasen ujot örinät jättävät hiukan kylmiksi.
Heiskasen ördäilyt jäävät persoonattomiksi ölähtelyiksi, erityisesti viisussa “Ferox (Victim Of An Anthropophagous Tribe)” jossa on jo lupausta hieman vinksahtaneemmasta äänenkäytöstä, mutta tämä jää puolitiehen. Jos vaikutteita haetaan Impetigosta, saman tien voisi ottaa vaikutteita Stevon legendaarisista vokaalisuorituksista (kuunnelkaa Impetigon biisi “Revenge Of The Scabby Man” ja kohdasta 1:38 alkavaa sekoilua – kuinka tällaista suoritusta kukaan ei ole uskaltanut lähteä apinoimaan?!)
Sadistic Driven esikoisalbumi on mukavassa 28 minuutissaan kelpoa suomalaista death metalia vanhan kaartin soundilla mädätettynä, mutta tässä on vielä paljon kehittämisen kohteita, joista päällisenä antaisin vokalisti Heiskaselle kotiläksyksi leikkiä äänellään vielä rohkeammin, jotta seuraavalle äänitteelle saataisiin veret seisauttavaa materiaalia. Muulle bändille terveiset, että jeesjees hieno homma ja että Autopsyn sekä Death Striken palvomisella pääsee vain tiettyyn pisteeseen asti elämässä. Sitten pitää jo alkaa löytyä omaa annettavaa death metalin kentällä, ettei jämähdetä ikuisesti kakkosdivarin penkinlämmittäjiksi.
Lyhyestä virsi kaunis: “Anthropophagy” on kelpoa death metalia rokkaavalla pelisilmällä, mutta se saisi olla vielä sairaampi; jos lähdetään tekemään Cannibal Holocaustia, ei pidä tyytyä Sharknadoon.
6½/10
Janne Lesonen
1. Serial Cleaner
2. Internal Putrefaction
3. Acid Vomit
4. Neurosyphilitic Lunacy
5. Run Over And Left To Die
6. Worm-Eaten Abomination
7. Disease-Ridden Pervert
8. Ferox (Victim Of Anthropophagous Tribe)
9. Lust For Scum
10. Body Part Puzzle
Linkit:
https://www.facebook.com/censoreddrive/
https://sadisticdrive.bandcamp.com/
Musiikkidiggari jolle maistuu niin kosminen dub reggae kuin kiukkuinen black metal ja kaikkea siltä väliltä. Huumorintajuinen oman elämänsä kuningas, jolla on jyrkkiä mielipiteitä musiikista sekä ulkomusiikillisista seikoista. Harrastuksiin kuuluu englanninkielinen improvisaatiokomedia, itsensä kehittäminen sekä Seinfeld -tv-sarjan palvominen.
 Metalliluolan arvio, Janne Lesonen.){kind=link}