Infernaalinen välisoitto: Kuolemanlaakso & Messiah Paratroops @Ottopoika, Kuopio 24.11.2018

Kuolemanlaakso Kuopion Ottopojassa
Kuolemanlaakso Kuopion Ottopojassa

Marraskuun tunnelmat saivat arvoistansa painolastia jo pitkään keikkarintamalla hiljaiseloa pitäneen Kuolemanlaakson startattua Intermezzo Infernalis -kiertueensa.

Kuopion Ottopojassa täydelle salille esiintynyt death/doom -kokoonpano sai lämmittelijäkseen toisen hieman harvinaisemman metalliherkun, kun savolaista paikallisväriä edustava Messiah Paratroops rysäytti jyhkeän settinsä illan alkajaisiksi.

Erilaiset ysäribileet

Ottopojan lattia alkoi täyttyä jo hyvissä ajoin ennen Messiah Paratroopsin aloittamista, ja biisi biisiltä savolaisväestö hivuttautui lähemmäs lavaa suoraviivaisen death-thrashin houkuttelemana. Vaikka tätä historian lehtiä rapisuttelevaa bändiä ei kaikista suoratoistopalveluista löydy, niin suosittelen lämpimästi kaikille koreilemattoman mätön ystäville vaikkapa videopalvelu YouTuben tarjoamia maistiaisia. Esimerkiksi settilistan puolivälissä soinut “To Be Left High And Dry” toimii autenttisen dödismätön kaipuuseen kuin nokka päähän.

Asiaankuuluvan aggressiivisen tuuttauksen jälkeen oli hyvä hidastaa Kuolemanlaakson tarjoileman tuomion raskaaseen sykkeeseen.

Synkeitä sävelmiä ja genrerajoja rikkovia featurointeja

Lavalle siirtyessä hilpeä ja sydämellinen miesjoukkio muuttuu haudanvakaviksi varjohahmoiksi. Bäkkärin oranssinsävyinen valo vaihtuu lavan usvaiseen siniseen ja lopulta “Aarnivalkean” ruhjova kitarariffi lyö ilmoille. Ottopoika on täynnä doomin nälkäistä yleisöä.

Suomen virallisella albumilistallakin viihtyneen Tulijoutsenen” aloituskappaleen hypnoottisen poljennon jälkeen toivottaa solisti Kotamäki “Minä Elän” -kappaleen aloitussanoin kuiskaillen yleisön tervetulleeksi Kuolemanlaaksoon. ”Uljas Uusi Maailma” -debyytin terävämmät säkeet paimentavat kuulijoita ”Ikiunen” sekä “Nostos & Algosin” sävelin, kunnes on aika herkistyä leijumaan läpi “Tuonen Tähtivyön”.

Debyyttilevyn nimibiisin jälkeen yleisölle on tarjolla genrerajoja ylittävä yllätys, kun Reckless Loven riveistä tuttu Pepe Reckless astelee lavalle. Yleisössä saattaa tuntea hieman hämmentyneen värähdyksen, mutta allekirjoittanut tervehtii tämän tyyppistä karsinasta karkaamista ilolla.

Kolmen kitaran kombo myös toimii “Me Vaellamme Yössä” -kappaleessa kuin saippua Sidosteen sukassa. Merry metal -kitaristin karismaattinen glam-meininki tuntuu tarttuvan keihäsveljiinkin.

Setti päättyy debyyttilevyn päätöskappaleeseen “Aurinko”. Ympyrä sulkeutuu, mutta pieni nälkä vielä jäi. En taida olla yleisössä ainoa, jolle olisi kelvannut vielä toinenkin mokoma.

Onneksi paikkaamaan pääsee vielä parille keikalle ennen kuin Kuolemanlaakso vetäytyy jälleen pimeisiin metsiin hiomaan synkeitä sointujaan uutta albumia ajatellen.

Kuvat ja teksti: Raisa Krogerus/Krogography ©Metalliluola

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here