Wardruna julkaisi livevideon ”Helvegen”-kappaleesta:
- Https://www.wardruna.com
- Https://instagram.com/wardruna
- Https://facebook.com/wardruna
- Https://twitter.com/wardruna
- Directed by Kolibri Media & M12 Kultur
Lähde: Wardruna
Wardruna julkaisi livevideon ”Helvegen”-kappaleesta
Immortal – Diabolical Fullmoon Mysticism (1992)
Norjalaisen black metallin yksi tunnetuimmista nimistä Immortal, aloitteli uraansa runsaat 30 vuotta sitten 1990-luvun alkuhämärissä. Yhtyeen jäsenet olivat aiemmin vaikuttaneet Old Funeral sekä Amputation -nimisissä lyhytikäisiksi jääneissä kokoonpanoissa, joiden tyyli oli ollut enemmän death metallia.
Ajalle ja olosuhteille tyypillisesti myös Immortalin tie vei kohti mustan metallin synkkiä ja kostean kellarin tuoksuisia syövereitä. Yhtyeen nimeä kantanut ensimmäinen EP oli jo luokiteltavissa black metalliksi. Itse asiaan päästiin toden teolla vuonna 1992, kun nyt 30 vuotta täyttävä ensimmäinen täysimittainen äänite ”Diabolical Fullmoon Mysticism” julkaistiin. Kuten yhtyeelle tyypilliseksi myöhemmin osoittautui, sävellyksistä ja sanoituksista vastasivat laulaja/basisti Abbath ja kitaristi Demonaz kolmannen jäsenen Armageddan hoitaessa nahkojen hakkaamisen.
Albumi on ajankohdalle tyypillinen monilta osin. Soundimaailma on karu, koruton ja suttuinen. Se toki oli tarkoitus. Genrelle ominaisesti piti kaikki ylimääräinen kiilto sekä sileys karsia pois ja ilmaisun olla mahdollisimman alkukantaista, yksinkertaista, raakaa ja synkeää. Eritoten synkeydessä onnistutaan hyvin, sillä valon ja hilpeyden jäämiä ei juuri materiaalissa ole ajoittaisesta melodisuudesta huolimatta.
Joistain aikalaisistaan poiketen albumin sanoitukset eivät käsitelleet vanhan vihtahousun kanssa hengailua ja uskonnon vastaisuutta yksittäisistä saatana-, pentagram- ja vuohiviittauksista huolimatta. Teemana oli alusta pitäen pohjoisen jäinen, kylmä ja sotaisa mystiikka, mikä on säilynyt lyriikoiden kantavana aihepiirinä koko yhtyeen uran ajan.
”Diabolical Fullmoon Mysticismiä” ei usein mainita, kun puhutaan yhtyeen parhaista tai merkityksellisimmistä levyistä. Immortalin myöhempään tuotantoon verrattuna debyyttialbumi on selvästi raakilemaisempi ja keskentekoisempi. Pihvi ei ole vielä lautasella, sitä vasta leikataan härän selästä.
Kattauksesta löytyy tästä huolimatta sellaisia rykäisyjä kuten monikerroksiset ”The Call Of The Wintermoon” sekä ”Unholy Forces Of Evil”, joiden nimet kyllä soittavat käkikelloja myös bändin uraa vähän seuranneiden korvissa.
Lupaavan alun jälkeen kliimaksi jää odottamaan itseään ja jää lopulta saavuttamatta, kun albumin keskivaiheilla takerrutaan pyörimään liiaksi samaan keskitempoiseen tervatynnyriin pääsemättä mihinkään. Eeppisiä mittasuhteita tavoitteleva 9 minuuttinen päätösraita ”A Perfect Vision Of The Rising Northland” yrittää kurotella jo kohti ”Battles In The Northin” klassikkoa ”Blashyrkh (Mightty Ravendark)”:ia. Kappale ei valitettavasti kehity riittävästi edetessään, vaan alkaa junnata. Kaavaa rikkovat kaksi viimeistä minuuttia eivät enää pelasta sisältöönsä nähden liian pitkäksi venytettyä kokonaisuutta.
Keskeneräisyyden tunteesta huolimatta viitteitä tulevasta musiikillisesta kehityksestä on olemassa ja bändin tunnistaa jo omaksi itsekseen myös muusta kuin Abbathin kurnutuksesta. Levyllä on potentiaalia satunnaiseen kuunteluun, mutta korpin poikanen jäi vielä hetkeksi räpistelemään pesän tuntumaan ja odottelemaan voimiensa lisääntymistä. Seuraavalla kahdella albumilla mentiin jo rutkasti eteen päin jokaisella osa-alueella ja saavuttiin kunnolla asian ytimeen, Blashyrkhiin.
6½/10
Tomi Väänänen
1.The Call Of The Wintermoon
2.Unholy Forces Of Evil
3.Cryptic Winterstorms
4.Cold Winds Of Funeral Dust
5.Blacker Than Darkness
6.A Perfect Vision Of The Rising Northland
Sepultura julkaisi “Roots Bloody Roots” -livevideon
Sepultura julkaisi “Roots Bloody Roots” -livevideon São Paulosta.
Lähde: Sepultura
Giant julkaisi uuden lyriikkavideon “Anna Lee”
Giant julkaisi uuden lyriikkavideon “Anna Lee” albumiltaan “Shifting Time”.
Lineup:
- Kent Hilli – Lead Vocals
- John Roth – Guitar
- Mike Brignardello – Bass
- David Huff – Drums
Special Guest:
- Alessandro Del Vecchio – Keyboards, Background Vocals
Lähde: Frontiers
Nordic Union julkaisi uuden musiikkivideon ”In Every Waking Hour”
Nordic Union julkaisi uuden musiikkivideon ”In Every Waking Hour” :
https://www.facebook.com/NordicUnionMusic
Lähde: Frontiers
Megadeth julkaisi uuden musiikkivideon “We’ll Be Back”
Megadeth julkaisi uuden musiikkivideon “We’ll Be Back” 2.9.2022 julkaistavalta uudelta levyltään “The Sick, The Dying… And The Dead!”.
Tilaa levy: https://megadeth.lnk.to/SickDyingDeadID
Megadeth:
Website: https://www.megadeth.com
TikTok: https://www.tiktok.com/@megadeth
Instagram: https://www.instagram.com/megadeth
Facebook: https://www.facebook.com/megadeth
Twitter: https://twitter.com/megadeth
YouTube: https://www.youtube.com/megadeth
Lähde: Megadeth
Haastattelussa Exigenced – “Päät heiluu, moshpitit pyörii ja meno on hyvä”
Deathin ja Children of Bodomin jalanjäljissä kulkeva espoolainen deathia ja thrashia sekoitteleva Exigenced vastaili Metalliluolan kysymyspatteristoon. Tutustu yhtyeeseen alla.
| Bändin nimi? | Exigenced |
| Yhtyeen genre? | Death/thrash metal |
| Ketä yhtyeeseen kuuluu? | Lucas Nolan – kitara Roni Levo – kitara Topias Rinne – laulu Elmeri Lähdemäki – basso Jani Seppi – rummut |
| Mistä yhtyeenne on kotoisin? | Espoo |
| Yhtyeenne esikuvat? | Bändillämme on aika omaperäinen soundi, mutta suurimmat esikuvat ovat Death ja COB |
| Kertokaa yhtyeenne taustatarina? | Vuonna 2019 perustimme kokoonpanon, jolla soitimme eri bändien kuten: Metallican, Rage against the machinen covereita. Vuoden 2021 alussa rumpalin vaihduttua päädyimme tekemään omaa musiikkia ja vähän raskaampaa sellaista. Etsimme samalla itsellemme örisijän ja uusi bändi nimeltään Exigenced sai alkunsa. Siitä lähtien olemme tehneet kovalla tahdilla biisejä ja olemme soittaneet keikkoja. |
| Minkälaiset tavoitteet yhtyeellänne on? | Tavoitteena olisi jossain vaiheessa tehdä tätä työkseen. Mikäs olisi parempaa kuin tienata elantonsa oman intohimon parissa? |
| Minkälainen työnjako musiikin tekemisessä on? | Bändin alkuaikoina kokoonnuimme jammailemaan kitaristien riffejä ja keksimme uusia osia biiseihin. Noh, usein se oli sitä että jammailimme sitten sitä samaa osaa todella kauan eikä homma edennyt joten nykyään kitaristimme tekevät keskenään biisit, opettavat ne muille ja muut jäsenet keksivät sitten omat osiot. |
| Millainen kokemus bändinne on livenä ja miksi yhtyeenne keikoille kannattaa tulla? | Keikoilla vedetään aina täysiä ja pidetään hauskaa: Päät heiluu, moshpitit pyörii ja meno on hyvä |
| Uusimman levynne nimi: |  Morals Forgotten |
| Avatkaa uuden levynne taustoja. Mikä on toiminut levyn inspiraationa? | EP käsittelee sotaa eri näkökulmista. Kappaleet kuten “Collateral Damage” ja “Desecration” ovat hyviä esimerkkejä siitä |
| Minkä bändin kanssa lähtisitte kaikkein mieluiten kiertämään maailmaa? | Hypocrisyn tai Gojiran kanssa |
| Jos uudelta levyltä/vanhasta tuotannosta pitäisi suositella kahta biisiä, niin mitkä ne olisivat ja miksi? | Ensimmäinen sinkkumme “Razorblades” on hyvä näyttö bändimme energiasta ja räjähtävyydestä. Tulevalta EP:ltä suosittelemme kappaletta “Morals Forgotten” sillä siinä on hyvä groove ja kertsi on mieleenpainuva |
| Mikä musiikki kolahtaa yhtyeellenne juuri nyt? | Hypocrisy ja Blood Incantation |
| Minkälaiset terveiset haluatte lähettää lukijoille? | Tulkaa kaikki 23.7 järjestettävälle Konttifestille. Lisätiedot löytää @Konttifest nimiseltä käyttäjältä. Konttifesteillä esiintyy Suomen skenessä nousevia lupauksia kuten Cryptic Hatred, Connected, Azatoth, Gorekaust, Nocturnal Mortuary ja tietenkin me. |
| Linkki yhtyeen kotisivulle: | linktr.ee/Exigenced |
| Linkki yhtyeen somekanavalle: | https://www.instagram.com/ |
| Linkki yhtyeen Spotify, Bandcamp tms. kanavalle: | https://open.spotify.com/ |
Kuva: Samuel Vataja
Alice Cooper – School’s Out (1972)
50 vuoden takaisen kesän “School’s Out” –albumilla Alice Cooper (tuolloin yhä Vincent Furnier) oli vielä vain yksi erittäin lahjakkaan Alice Cooper –nimisen bändin jäsenistä. Yhtye säilytti saman kokoonpanon koko seitsemän albumia kattavan levytysuransa ajan (kaikki ilmestyivät vuosien 1969-1973 välissä). Siihen kuuluivat laulaja Cooperin lisäksi kitaristit Glen Buxton ja Michael Bruce, basisti Dennis Dunaway sekä rumpali Neal Smith. Kaikki jäsenet osallistuivat biisien tekemiseen, tosin myös yhtyeen tuottajalla Bob Ezrinillä oli merkittävä rooli sävellys- ja sovitustyössä, erityisesti “School’s Out”- levyllä.
Sopivasti kesälomien kynnyksellä vuonna 1972 ilmestyneen LP:n kannessa on kuvattuna erilaisin kaiverruksin ja piirustuksin koristeltu pulpetinkansi, joka on nykyisellään nähtävillä Las Vegasin Hard Rock Cafessa. Alun perin itse levy oli paperista tehtyjen tyttöjen pikkuhousujen välissä, mutta siitä piti luopua myöhemmissä painoksissa käytetyn materiaalin osoittauduttua liian helposti palavaksi. “School’s Out” oli kokeellisuudestaan ja näyttävästä lavashowstaan tunnetun yhtyeen viides pitkäsoitto, joka varmisti lopullisen läpimurron kansainvälisesti. Aiemmin bändi oli päässyt jo 21. sijalle USA:n Billboardin pop-listalla vuonna 1971 ilmestyneellä ’Eighteen’-singlellä, jota seuranneella “Killer” (1971) albumilla oli jo monia muita klassikoiksi osoittautuneita biisejä, kuten ’Under My Wheels’ ja ’Be My Lover’.
Todelliseen kultasuoneen yhtye osui kuitenkin levyn nimikkobiisillä “School’s Out”, joka on yhä tänä päivänä Alice Cooperin konserttien itse oikeutettu päätöskappale. Buxtonin kehittämä avausriffi on yksi rock’n’roll-historian tunnetuimmista, ja laulun sanoma eli kapinanjulistus koululaitosta ja opettajia vastaan on taannut sille tukevan aseman koulujen loppumisen epävirallisena anthemina. Alice itse on kertonut sanoitusten saaneen alkunsa miettiessään vastausta siihen, mitkä ovat hienoimpia hetkiä elämässä. Hän päätyi kahteen vuosittain toistuvaan tapahtumaan: ”hetki ennen joululahjojen avaamista ja viimeiset kolme minuuttia ennen kuin koulu loppuu ennen kesälomia.” Jos tuon jälkimmäisen saisi kiteytettyä kolmen minuutin biisiksi, olisi menestys Cooperin arvion mukaan taattu, mikä osoittautui todenmukaiseksi arvioksi.
“School’s Out” on levyn harvoja puhdasverisiä hard rock-biisejä. Muuten yhtye jatkaa kokeilevaa linjaansa, jossa yhdistyvät hard rock, blues, jazz sekä Broadway-musikaaleista saadut vaikutteet. Levyn mielenkiintoisin kappale on ’Gutter Cat vs. The Jets’ niminen Cats –musikaalin innoittama ja jengitappeluista kertova esitys, joka alkaa mainiolla bassoriffillä ja muuntuu vähitellen varsin tavanomaisesta rock-vedosta lähes täysiveriseksi musikaaliksi. Tekijöiden joukossa on bändin jäsenten lisäksi mm. West Side Storyn säveltänyt Leonard Bernstein. Alice Cooper palautti kappaleen ohjelmistoonsa “Trash” –kiertueella (vuosina 1989-1990) näyttävällä jengitaistelu-koreografialla maustettuna.
’Luney Tune’ on monia eri musiikkityylejä varioiva nyrjähtänyt ja psykedeelinen biisi, jonka alkuosa muistuttaa hieman yhtyeen aiempaa ’Eighteen’–hittiä, kun taas loppupuolella hurjastellaan kiihkeillä jazzviuluilla. Kuuhulluuden sävyttämässä sanoituksessa päähenkilö päätyy lopulta lukkojen taakse, josta ainoa tie vapauteen on partakoneen terä. ”Is this all real?/Is this all necessary?/Or is this a joke?”
’Blue Turk’ on puolestaan jatsahtava tunnelmointibiisi, jossa läpi levyn loistava basisti Dunaway on elementissään kromaattisesti siellä täällä harhailevilla bassokuvioillaan. Puhallinsoittimet ovat kappaleessa liian suuressa roolissa ja ylipitkän soolo-osan uskoisi vähemmällä. Sanoituksissa aiheena on piilotellusti nekrofilia, tästä ilmiöstä Alice on jostain syystä tehnyt useampia tutkielmia. ”It tastes like roses on your breath, but graveyards on your soul!”
’My Staria’ dominoi alhaalta ylös ryntäilevä piano ja kappale on levyn raskainta osastoa. Maailmanlopun sävyiset sanoitukset kiteytyvät parhaiten tähän lauseeseen: ”And everyone blows up and nobody grows up to fill dad’s shoes/But that doesn’t matter ’cause no little boys really wanted to.” ’Public Animal #9’ iskee kehiin avausraidan jälkeen levyn rokkaavimman biisin, jossa palataan albumin kouluteemaan. Aiheena on mm. matematiikan kokeissa lunttaaminen, poikamainen jäynänteko ja mistä saada rahaa ryyppäämiseen.”If I keep my nose clean/I won’t get my eyes shined/But I’m proud to be public animal number nine!”
Rumpali Smithin nimiin laitettu sateisen leppoisasti alkava ’Alma Mater’ kertoo koulun loppumisesta ja siitä kuinka vaikeaa toiselle paikkakunnalle pienestä kylästä muuttavan päähenkilön on jättää vanhat ystävät taakseen. Alice välittää tämän haikean jäähyväistunnelman halvan radion säröiseksi muunnetulla laulusoundillaan erinomaisesti: ”It breaks my heart to leave you, Camelback, my high school.”
Levyn päättää kunnianhimoinen ’Grande Finale’ –instrumentaali, jossa palataan suoremmin tai epäsuoremmin moniin levyllä oleviin musiikillisiin teemoihin ja joka on ehdottomasti albumin parhaimmistoa. Elokuvamusiikkimainen funkahtava sävellys kasvaa vähitellen yhä mahtipontisempiin mittoihin puhallin- ja jousisovituksineen, kunnes aivan lopussa palataan vielä hetkeksi ’Gutter Cat vs. The Jets’ -kappaleen syntetisaattorimelodiaan.
Kokonaisuutena “School’s Out” on kokeilunhaluinen ja rajoja rikkova levy, mutta samasta syystä hieman epätasainen kaikkine eri tyylilajeineen ja orkestrointeineen. Tämän voi nähdä yhtä lailla levyn ansiona kuin heikkoutena ja se vaatii kuulijalta oikeanlaisen mielentilan. Sama pätee tosin koko alkuperäisen Alice Cooper –yhtyeen seitsemän albumia kattaneeseen tuotantoon ja on osaltaan syy siihen mikä tekee tästä shock rockin luoneesta instituutiosta niin mielenkiintoisen.
8½/10
Miikka Merikoski
1.School’s Out
2.Luney Tune
3.Gutter Cat vs. The Jets
4.Street Fight
5.Blue Turk
6.My Stars
7.Public Animal #9
8.Alma Mater
9.Grande Finale
Death metal -veteraani Thanatos lopettaa uransa
Death metal -veteraani Thanatos lopettaa uransa 38 vuoden jälkeen. Yhtyeen tiedote luettavissa alla:
Hey everybody!
After 38 years we have decided to put an end to Thanatos. After the 3 upcoming festival shows this Summer, there will be no more studio albums nor live shows! There’s many reasons I could give you for this decision but basically all that we wanted to say musically has been said and done. It’s been a rough ride with lots of ups and downs, but I’m proud of the fact that we survived all those ups and downs for more than 38 years and also proud of the fact that our last studio album ‘Violent Death Rituals’ might just be the best album we’ve ever done! It’s not given to many bands that have been around for such a long time to peak with your final album! We want to thank you all for your support and if you want to see the band one final time, we invite you to come and see us at either Alcatraz festival, Belgium (August 14th, very early Sunday show!), UK Deathfest (September 4th, London) or Baroeg Open Air (September 10th) in our home town Rotterdam. We might release some previously unreleased material and/or live recordings in the future so our website and Facebook page will remain active to keep the Thanatos legacy alive. We also have a special limited edition 1984-2022 legacy shirt available, which you can order here now: https://thanatos666.bigcartel.com/ , inspired by the artwork of our debut album.
Thanks again and we hope to see you at one of our final shows!
Cheers!!
Stephan on behalf of Thanatos
Lähde: Thanatos
Come to Latin America -kilpailu ja -kulttuurihanke vie suomalaista metallia Etelä-Amerikkaan – Kolme finalistia selvillä
Tiedote 28.6.2022
Come to Latin America -bändikilpailu on suomalaisen musiikin suurhanke viennin edistämiseksi Latinalaiseen Amerikkaan.
Yli sadan musiikkiammattilaisen tuomaristo on valinnut kolme suomalaista yhtyettä finaalin. Yhtyeet osallistuvat reilun kahden viikon sosiaalisen median kampanjaan Latinalaisessa Amerikassa. Paikalliset fanit äänestävät voittajan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen kummina toimii Nokian Brasilian toimitusjohtaja Ailton Santos.
Hankkeen odotetaan saavuttavan miljoonia ihmisiä Latinalaisessa Amerikassa.
Hanke esittelee myös musiikkikasvatusta Suomen tapaan: täällä sillä on tärkeä rooli sekä peruskoulussa että nuorisotoiminnassa, Latinalaisen Amerikan julkisissa kouluissa musiikkikasvatus on usein vaatimatonta.
Come to Latin America -hanketta ovat tukemassa lähettiläinä yli 20 suomalaista tunnettua muusikkoa muun muassa seuraavista yhtyeistä The 69 Eyes, Battle Beast, Swallow The Sun, Warmen, Children of Bodom ja Reckless Love.
Latinalaisen Amerikan viennin asiantuntija Niina Fun ideasta lähtenyt metallibändien kilpailu ja suomalaisen metallikulttuurin vientihanke Come to Latin America starttaa tänään toden teolla! Hankkeen tavoitteena on laajentaa suomalaisen musiikin vientiä ja esitellä uusia suomalaisia nimiä tälle maailman nopeimmin kasvavalle musiikkimarkkinalle. Kilpailun voittaja saa jakelusopimuksen maineikkaan BloodBlastin kanssa.
Merkittävä osa suomalaisen livemusiikin viennistä tulee kouralliselta menestyneiltä raskaan rockin yhtyeiltä, ja tämän on huomannut myös musiikkiteollisuuden ulkopuolella tavallisesti työskentelevä Niina Fu.
”Olen toiminut Latinalaisessa Amerikassa yli 20 vuotta ja tämä on pistänyt silmään: uusia nimiä tulee vähän. Katson maailmaa viennin näkökulmasta enkä voinut olla tekemättä mitään”.
Niina Fu työskentelee metsä-, kaivos- ja energiateollisuuden parissa. Nyt hän on hypännyt perinteisen teollisuuden kansainvälistämisestä myös kulttuurin puolelle.
“Henkilökohtaisena motiivina on, että mielestäni maailmaa arvotetaan liikaa kovilla arvoilla ja suorituksilla – kulttuuri jää taka-alalle. Metalli on Suomen lahja Latinalaisen Amerikan kulttuurikehtoon lisäämään kulttuurin osuutta ihmisten jokapäiväisessä elämässä.”
Hankkeen rahoittaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö.
“Kulttuuri on monipuolisesti tärkeä osa Suomen maabrändiä. Suomalaisen taidemusiikin tekijöitä arvostetaan ja suomalainen metallimusiikki tunnetaan Latinalaisessa Amerikassa. Kulttuurivienti on erityisen tärkeää juuri nyt, kun kulttuuri on parin vuoden ajan kärsinyt koronapandemiasta ja lisäksi Euroopan epävakaa tilanne tuo epävarmuutta myös kulttuurialalle monin tavoin”, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen toteaa.
Kilpailun kummina toimii Nokian Brasilian toimitusjohtaja Ailton Santos, joka on myös itse muusikko ja korostaa musiikin merkitystä elämässä.
”Musiikki yhdistää ihmiset ja antaa voimaa.”
Santos kuvailee musiikkia aikakoneeksi, jonka avulla voi matkustajaa ajassa menneeseen, tulevaan ja juurtua nykyhetkeen.
“Metallimusiikki energisyydessään edustaa minulle nykyhetkeä. Muusikon ja yritysjohtajan rooleissa on myös yhteneväisyyksiä: yhtyeellä on samat haasteet kuin yrityksellä, ja aikaisemmat kokemukseni bändissä soittamisessa ovat tukeneet myös uraani yritysmaailmassa”, Santos kertoo ja lisää:
”Teknologiayritykset, kuten Nokia, tavoittelevat täydellisyyttä, kun taas taiteilijan pitää uskaltaa olla oma itsensä hyveineen ja virheineen, mikä tekee hänestä omaleimaisen. Juuri tästä syystä päätin tukea nuoria muusikkokollegoitamme kehitysprosessissaan ja Latinalaisen Amerikan valloituksessa.”
Hän toivoo Come to Latin America -kilpailun edistävän uusia ja nousevia suomalaisia artisteja ja yhtyeitä.
Esiraatina kilpailussa toimivat suomalaisen metallimusiikkimedian edustajat. He valitsivat ehdolle 135 bändiä, joista eniten mainintoja saaneista tiivistyi yhteistyössä Etelä-American Nuclear Blast -levy-yhtiön ja heidän jakeluyrityksensä BloodBlastin kanssa kymmenen potentiaalisinta.
”Kilpailu antoi meille mahdollisuuden perehtyä suomalaisen metallimusiikin tilanteeseen. Yllätyimme, kuinka monia lahjakkaita ja valmiita bändejä löysimmekään. Muusikkojen sekä säveltäjien ja sanoittajien taso on hämmästyttävä. Oli vaikeaa valita kisaan vain kymmenen bändiä. Onnea kaikille suomalaisille bändeille! Musiikkikoulutus Suomessa on uniikkia koko maailmassa. Sitä sopii muiden maiden seurata”, Etelä-Amerikan Nuclear Blastin johtaja Gerard Werron sanoo.
Voittajan äänestää paikallinen yleisö, kolme finalistia valitsi yli sata Latinalaisen Amerikan valtamedian ja musiikkibisneksen ammattilaista
Kolme Come to Latin America -kilpailun finalistia valitsi hankkeen yli sadan hengen tuomaristo. Tuomaristossa on mukana edustajia radioasemilta, festivaalijärjestäjiä (mm. Lollapalooza Chile) sekä eri Latinalaisen Amerikan maiden valta- ja musiikkimedioiden toimittajia, levy-yhtiöitä, vaikuttajia ja Youtube-kanavien pyörittäjiä.
Tuomariston edustamien organisaatioiden yhteinen seuraajamäärä on yli 55 miljoonaa ihmistä. Kaikkiaan Come to Latin America -hankkeen uskotaan saavuttavan Latinalaisessa Amerikassa miljoonia ihmisiä.
“En itsekään oikein usko, kuinka vaikuttavan tuomariston olemme saaneet aikaan puhtaasti ihmisten kiinnostuksesta aiheeseen! Tämä kertoo, että suomalainen metallimusiikki kiinnostaa. Uskon, että jokainen yhtye saa kattavan huomion vaikkei yltäisikään voittoon”, Fu jatkaa.
Come to Latin America -pääpalkinnosta kisaava kärkikolmikko on:
Luna Kills
Noira
Where’s My Bible
Kilpailun kärkikymmenikköön ylsivät myös:
Blame Me!
Sacred Dimension
Roju
I Revolt
Gardenhead
Feastem
Fatal Effect
Yhdellä kilpailun tuomareista, chileläisellä Hernán Rojasilla, joka edustaa chileläistä Sonar-radiota ja indie-metallilevy-yhtiötä Iged Recordsia, on suuret odotukset kilpailua kohtaan.
”Olin yllättynyt näiden kymmenen nuoren yhtyeen laadusta ja monipuolisuudesta. Kovat odotukseni palkittiin ja voi sanoa, että ne jopa ylittyivät! Yhtyeillä on hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä ja saada huomiota. Chilessä on suuri metallifanikunta ja monia indie-levy-yhtiöitä, joten suomalaisilla on mahdollisuuksia maassani,” omalla musiikkiurallaan muun muassa Fleetwood Macin, Princen ja Santanan kanssa työskennellyt Hernán Rojas sanoo.
Niina Fu painottaa Come to Latin America -hankkeen olevan enemmän ”kuin vain bändikilpailu”.
“Haluamme antaa jotain takaisin Latinalaisen Amerikan metallimusiikkiyhteisöön, joka on vastaanottanut meidät näin hienosti”.
Tavoitteena on rikkoa paikallisia ennakkoluuloja Latinalaisessa Amerikassa, jossa metallimusiikki on marginaalinen ilmiö. Päinvastoin kuin Suomessa, jossa yritysjohtajan tai lääkärin on hyväksyttävää kuunnella metallia.
“Puhumme myös suomalaisen musiikkikasvatuksen puolesta, jolla on merkittävä vaikutus siihen, että meillä on eniten maailmassa metallibändejä. Suomalaisten tuntemat musiikkiluokat, bändikerhot, Rock Academy ja kaupungin tarjoamat treenipaikat nuorille bändeille ovat usein vähäosaisten ulottumattomissa Latinalaisessa Amerikassa – musiikin suurmantereella. Esimerkiksi Brasiliassa musiikkitunnit eivät ole kiinteä osa julkista koulutusta, vaikkakin musiikkitunnit ovat nykyään osa perusopetussuunnitelmaa”, Fu kertoo.
Come to Latin America tuottaa myös artikkelisarjan paikalliselle medialle esitellen suomalaisen metallikansan erikoisuuksia aina metallimessuista kouluissa saatavaan musiikki- ja metallimusiikkikoulutukseen. Suomalaisesta musiikkikoulutuksesta tuotettu artikkeli lähetetään myös valikoiduille kouluille ja päättäjille.
Come to Latin America -projektia on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.
Osana hanketta Come to Latin America on myös mukana juuri parhaillaan menossa olevassa brasilialaisessa In-Edit-
“Voittajayhtyeelle on suunnitteilla kiertue Latinalaisessa Amerikassa. Haemme myös tälle hankkeelle jatkorahoitusta. Emme jätä suomalaisen metallimusiikin ovien avaamista Latinalaisessa Amerikassa kesken”, Fu lupaa.
Lähde: Ginger Vine Management & PR
Viimeisimmät:
Iced Earth – The Dark Saga (1996)
Siinä missä vuoden 1995 "Burnt Offerings" esitteli raskaan, tylyn ja tarttuvuutta väistelleen Iced Earthin, nyt 30 vuoden rajapyykin saavuttava "The Dark Saga" oli kuin...
