Disclaimer: Alla oleva haastattelu tehtiin jo vuoden 2020 marras-joulukuussa, mutta allekirjoittaneella oli kaamos sen verran kaoottista aikaa ettei vaan saanut aikaiseksi hoitaa aloittamaansa hommaa loppuun ennen kuin nyt. Kiitän Vesaa kärsivällisyydestä ja pahoittelen asiaa. Ja sitten itse asiaan!

Dark Buddha Rising (jatkossa lyhennettynä DBR) on varmasti jo monelle tuttu nimi, josta on kuiskittu varjoisissa nurkissa, luettu hämäristä lehdistä sekä kenties kuultu levyltä epämääräisissä olosuhteissa. Uskaliaimmat psykonautit ovat myös kokeneet yhtyeen massiivisen läsnäolon livetilanteissa, joista ei volyymia ja pimeyttä puutu. DBR julkaisi loppuvuodesta 2020 kuudennen albuminsa, joka tottelee titteliä “Mathreyata”. Suurteoksen sokaisemana halusimme tietää lisää synkistä mielistä musiikin takana, joten pyysimme yhtyeen yhtä kolmesta perustajasta, Vesa Ajomoa, valaisemaan tietoisuuttamme.

Kuva: Maija Ajomo

Miten voit? Miten vuosi 2020 kohteli sinua henkilökohtaisesti?

– Ihan hyvin tässä koronakaamoksen kurimuksessa voidaan. Musiikillisella tasolla 2020 oli todella patoutunut epidemian johdosta, mutta eiköhän ne padot taas purkaudu kun päästään olennaisen ääreen. Toki nyt on ollut hieman aikaa paneutua musiikkielektroniikan maailmaan. Minulla ei ole mitään koulutusta sähkötekniikkaan liittyen – olen itse opiskellut pedaalien ja vahvistimien rakennusta sekä suunnittelua.

Mitkä levyt ovat pyörineet levylautasellasi eniten vuonna 2020?

The Doorsin tuotanto sekä Black SabbathinParanoid”.

Mathreyata

Millä mielellä lähditte tekemään ”Mathreyataa”? Allekirjoittaneet ainakin ovat erittäin tyytyväisiä.

– Materiaalin tekeminen aloitettiin samalla tahmaisella otteella kuin ennenkin. Siitä sitten se kasaantui pikkuhiljaa. Studioon mentiin 2017 suoraan pieneltä kiertueelta, jolla soitettiin levy jo kokonaisuudessaan läpi. Tovi siinä kuitenkin vierähti ennen kuin saatiin levy valmiiksi. Syitä tähän olivat Waste Of Space Orchestran viemä aika sekä kaksi myöhempää kiertuetta.

– Tuskin näiden jälkeen oltaisiin edes nauhoitettu levyä, koska materiaali alkoi olla jo niin läpisoitettua. Miksaus oli myös työn takana, mutta lopulta se saatiin kuntoon.

– Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen levyyn, vaikka olen vaeltanut sen maailman läpi tuhannesti.

Miksi ”Mathreyatasta” tuli vain reilu 40 minuuttia pitkä, eikä aikaisempien levyjen kaltainen järkäle?

– Levy on keikkasetti, josta on poistettu vanha materiaali. Edellinen levymme ”Inversum” (2015) oli myös saman mittainen, eli ei tämä ole mitenkään poikkeus.

Voitko kertoa jotain Mahathgata-trilogiasta? Päätösosa on tuotantonne kruununkiviä.

– Trilogiaa ei ole mitenkään suunnitelmallisesti tehty vaan se tuli ilmi vasta jälkeenpäin ”Mathreyataa” tehdessä. Niin kuin yleensä, palaset loksahtelevat paikoilleen itsestään yksi kerrallaan tehden kokonaisuudesta entistä eheämmän.

Onko bändin historian varrella levyn tekeminen muuttunut? Minkälaisena kehityskaarena itse näet DBR:n tuotannon?

– Ei se oikeastaan ole muuttunut. Ehkä nyt kehitämme riffejä vähän pidemmälle, ainakin omaksi iloksemme. En oikeastaan näe sitä kaarena vaan erilaisina sykleinä. Tietyt asiat toistuvat, mutta erilailla. Pyörimme kuitenkin saman kuilun partaalla ikuisesti.

“Sunyaga” -kappaleesta julkaisitte huikean Dehn Soran ohjaaman musiikkivideon, joka tekee eläväksi (tai oikeammin kuolleiden kuviksi) käärmeineen ja temppeleineen musiikin kuvaston. Mitä haluat videosta itse kertoa? Jääkö tämä video viimeiseksi?

– Video on levyn teema Dehn Soran näkemyksenä. Annoin hänelle vapaat kädet luoda maailma, jossa levyn visio saa muotonsa. Tuskin jää viimeiseksi.

Visuaalisella puolella on luonnollisesti suuri merkitys ja symbolien voima on väkevä DBR:n kuvastossa. Mistä nämä merkit tulevat? Tarjoatte myös riipuksia, mitä niistä voi sanoa?

Kuva: Walovoid

– Symbolit ovat musiikin ja sanoitusten esittämistä geometrisessa muodossa. Ne pitävät sisällään kaikki ne asiat jotka levyyn liittyvät, jokainen voi nähdä ne erilailla tai olla näkemättä.

– Riipukset tekee Walovoid, joka on minun ja vaimoni projekti. Riipukset ovat käsintehtyjä ja niitä on vain rajallinen määrä. Haluamme tarjota jotain henkilökohtaisempaa kuin Kiinassa tuotettu rihkama. Jatkamme tee-se-itse perinnettä, jota DBR:n kanssa on vaalittu alkuajoista asti. Itse keskityn lähinnä säröpedaalien ja muun musiikkielektroniikan tekemiseen ja suunnitteluun.

Mitä käytännössä tarkoittaa yhtyeen nimi ja termi “Pimeä Buddha nousee”? Mikä on suhteesi ns. tavalliseen Buddhaan ja buddhalaisuuteen?

– Pimeän Buddha on vastavoima valaistumisen sokaisevalle valolle, minkä päämäärä on nähdä valon tuolle puolen. Joka levyllä/keikalla tämä luodaan uudestaan.

– Ammennan paljon inspiraatiota erityisesti Tiibetin buddhalaisuuden kuvastosta sekä ideoista sanoituksiin ja muuhun taiteeseen.

Mistä sanoitukset kumpuavat? Onko niiden tekemiseen tiettyä prosessia, millaisesta näkemyksestä ja tunteesta tekstit syntyvät?

– Yleensä katalyyttina toimii jokin lause tai idean siemen, joka jää mieleeni pyörimään. Sen ympärille alkaa muodostua muita ideoita ja yksityiskohtia, jotka rönsyilevät lopulta kokonaisuudeksi. Itse näen kokonaisuuden vasta valmiina. Todellinen ymmärrys tulee vasta paljon myöhemmin. Tosin en vielä ymmärrä suurempaa kokonaisuutta, jonka levymme muodostavat.

Kuva: Maija Ajomo

Kuinka pitkä polku esoterian opinnoissa on kuljettu ja minkälaisiin suuntiin se on vienyt niin musiikissa kuin sen ulkopuolella?

– En voi sanoa, että olisin opiskellut esoteriaa tai mitään muutakaan ”alaan” liittyvää Wikipediaa pidemmälle. En kuitenkaan kiellä, että lukemani asiat eivät olisi inspiroineet. Päinvastoin, ne ovat varmasti jättäneet omat jälkensä alitajuntaan. Lopulta en ole kuitenkaan kokenut mitään oppia omakseni tai edes tarpeeksi mielekkääksi jatkaakseni pidemmälle. Mieluummin keitän omat metafyysiset myrkkyni.

Kuva: Maija Ajomo

Outoja, arkikokemuksen ylittäviä hetkiä on koko DBR:n tuotanto täynnä. Mikä ajaa tutkimaan psykedelian synkempää puolta? Mitä (musta) psykedelia merkitsee musiikin teossa? Ovatko nämä elementit, psykedelia ja esoteria, sisäsyntyistä DBR:n olemuksessa vai jotain jota on erityisesti haluttu tuoda esille?

– En koe ”valoista” puolta mitenkään mielenkiintoisena eikä se vetoa millään lailla. Teemme musiikkimme ensisijaisesti itsemme takia ja minkälaista me haluamme soittaa. Siitä vain tulee sellaista mitä sen on.

– Enemmän se on ainoa tapamme luoda tätä ja se on aina ollut osana tekemisiämme. Tärkeintä meille on toistemme inspiroiminen ja antautuminen intuitiolle, joka lopulta on se tärkein elementti.

Ritual IX

Debyyttilevynne “Ritual IX” alkaa mukavasti löylyn heittämisen äänillä – miksi? Mitä sauna sinulle merkitsee henkilökohtaisesti?

– Tähän liittyy paljon henkilökohtaisia asioita siltä ajalta. Sauna on edelleen yksi parhaista paikoista pohtia asioita ja keskittyä olennaiseen. Jollain tavalla se sopii todella hyvin siihen mitä sen jälkeen on tapahtunut. ”Ritual IX” on kaiken perusta. Suomalaiseen saunaan liittyy paljon asioita elämän varrelta, synnyttämisestä kuolleiden pesemiseen.

2018 julkaistu jylhä ”The Black Trilogy” -vinyyliboksi (Svart Records) kokoaa yhteen kolme ensimmäistä albumia sekä virallisesti ennen julkaisemattoman “I” -albumin – miksi levyä ei julkaistu aikaisemmin?

– Lähinnä pidämme sitä vanhan liiton demona. Silloin sen valmistuttua tuli puheeksi, että julkaistaan tämä vasta kymmenen vuoden kuluttua. Pienestä vitsistä tuli sitten totta, kun julkaisimme sen boksin mukana rajoitettuna painoksena. Emme ole nähneet sen julkaisemista tarpeellisena, paitsi tällä tavalla.

Onko jotkut elokuvat, sarjat yms. musiikin ja uskontojen ulkopuoliset asiat vaikuttaneet DBR:n musiikkiin?

– En oikeastaan osaa eristää asioita, jotka itse musiikkiin vaikuttavat, koska suurin osa materiaalista tehdään yhdessä improvisoimalla ja siitä jalostamalla.

Kuva: Maija Ajomo

Liikkuvasta kuvasta puheenollen; mitkä (uudet) sarjat ja elokuvat ovat mielestäsi katsomisen arvoisia?

– Olen lähiaikoina katsonut vain vanhoja Hercule Poiroteja, joten voin vaan suositella niitä.

Entä mikä on oma tiivistetty tarinasi musiikin parissa kiinnostuksen heräämisestä DBR:n perustamiseen asti? Mistä kaikki lähti liikkeelle; mitä bändejä diggailit ja koska alkoi kitaraharrastus?

– Sain sähkökitaran joskus 1990-luvun alussa, silloin taisin kuunnella eniten Guns N’  Rosesia ja Metallicaa. Vuosikymmenen lopulla ensimmäisen oikean bändin kanssa soitettiin black metallia Raumalla.

– 2004 lähtien soitin Galacticka-nimisessä bändissä, josta sitten spin off-tyylisesti perustettiin DBR Galactickan rumpalin Jukka Rämäsen ja hänen veljensä Petrin kanssa kanssa, joka muutti Tampereelle. Tarve oli soittaa lujaa ja raskaasti hypnoottista musiikkia. Tämän jälkeen DBR:n ura on ollut loivaa nousua kohti mustaa aurinkoa.

Kuva: Maija Ajomo

Teitte Oranssi Pazuzu -yhtyeen kanssa yhteiskeikan nimellä Waste of Space Orchestra, jonka piti ilmeisesti olla vain kertaluontoinen livespektaakkeli Roadburn-festareilla 2018. Projekti kuitenkin johti myös vuonna 2019 julkaistuun levyyn ”Syntheosis” – onko orkesteri tällä erää kuopattu, vai onko suunnitelmissa jotain tulevaisuuden varalle?

– Mitään ei olla kuopattu, mutta ei olla mitään sen enempää suunniteltu.

Mitä kuuluu Atomikylälle? Onko jatkoa luvassa?

Atomikylä on ollut autiona pitkään. Uusi levy on tavallaan nauhoittamista vaille valmis ja joskus me vielä sinne palaamme.

DBR:n esiintymiset ovat olleet elämyksiä, joita janoaa taas. Onko livesuunnitelmia koronan jälkeen? Kuinka korkealle Dark Buddha Rising vielä nousee?

– Suomen keikat ovat ensimmäisenä listalla kun taas kenttä on vapaa. Toivottavasti ensi vuonna alkaa asiat loksahdella takaisin paikoilleen. Jos kaikki menee niin kuin pitäisi, emme ole läheskään polttaneet siipiämme mustan auringon liekeissä.

Ja loppuun vielä: mitä salaisuuksia kätkeytyy DBR:n musiikin taakse?

– Eihän ne mitään salaisuuksia olisi, jos niistä kertoisin.

Kiitämme Vesaa haastattelusta ja toivomme löytävämme toisemme jälleen keikkaklubien pimeistä nurkista fiilistelemässä toismaallista pörinätaidetta. Metalliluolan arvion ”Mathreyata”-albumista voi lukea täältä ja tilata täältä.

Kuva: Maija Ajomo

Haastattelu: Janne Lesonen & A. Sivander
Teksti: Janne Lesonen
Bändikuvat: Maija Ajomo

Linkit:
http://darkbuddharising.com/
https://www.facebook.com/dbrising
https://darkbuddharising.bandcamp.com/
https://www.instagram.com/darkbuddharising/
https://walovoid.bigcartel.com/

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here