Vuonna 1996 maailma oli toisenlainen paikka. Raskaamman musiikin maailmassa vuosi oli tuottelias, ja moni vielä nykyisin iskussa oleva yhtye tehtaili vakuuttavaa materiaalia. Yksi näistä kokoonpanoista on brittiläinen Cradle Of Filth. Tyylilajina black metal oli eräänlaisessa murrosvaiheessa – nousevat ja sinfonisempaan suuntaan musiikkiaan vievät bändit houkuttelivat suuntaukselle uusia faneja, kun taas vannoutuneimmat kultistit olivat kääntäneet jo tässä vaiheessa soihtunsa sekä kalpeat kasvonsa kohti toisia kirkkoja.
Suhteellisen mitäänsanomattomalla introlla alkava “Dusk And Her Embrace” kuulostaa alkuun keskitempoiselta gootti/doom-synkistelyltä, mutta viimeistään ensimmäisen varsinaisen kappaleen ”Heaven Torn Asunderin” päästessä vauhtiin alkaa homman juoni valjeta. Synkkää ja likaista black metalia tarjoillaan höystettynä niin puhtailla ja kirkkaalla naisäänella, raivokkaalla blastbeatilla, tarttuvilla riffeillä kuin mielenkiintoa ylläpitävillä rytminvaihdoksilla. Yhtyeen läpi uran kulkevaa punaista lankaa mukailee hyvin kappale ”Funeral In Carpathia”, joka rullaa vastustamattomasti ja vauhdikkaasti eteenpäin tarjoillen edellämainittuja elementtejä hurjalla syötöllä.
Levylle on onnistuttu sijoittelemaan biisejä tasapainoisesti. Puolivälissä himmaillaan tahtia tunnelmallisten ”A Gothic Romancen” ja ”Malice Through The Looking Glassin” tahtiin, jonka jälkeen raivokas nimikkokappale ”Dusk And Her Embrace” pistää paikat sileäksi. Edellä mainittu siivu on myös yksi parhaista osoituksista Dani Filthin erittäin laaja-alaisesta vokalisoinnista. Levyn alkupuolella tuntuu että laulaja pidättelee vielä hieman äänijänteitään, mutta matkan edetessä ulosanti muuttuu alati aggressiivisempaan ja vapautuneempaan suuntaan. Parhaimmillaan herra Filthin rytmikäs kirkuminen on kuin suoraan saatanasta.
Cradle Of Filth on kenties ensimmäisiä bändejä, jotka ovat onnistuneet yhdistelemään raskaampaa musiikkia ja gootti-tematiikkaa toimivaksi konseptiksi. Muihin – esimerkiksi norjalaisiin – aikalaisiinsa nähden yhtye ei käytä saatanallisia kielikuvia ”tosissaan” vaan enemmän niiden shokkiarvon takia. Sanoituksellisesti tällä levyllä liikutaan yhtyeelle ominaiseen tyyliin kauhun, vampyyrien sekä mustan magiikan täyttämissä fantasiamaailmoissa.
Äänimaailma on selkeä ja ajoittain hyvin nopeasta temposta huolimatta yllättävän helposti lähestyttävä. Kitarointi tosin hukkuu aika-ajoin ikävästi kaiken kaahauksen keskelle. Monisyiset ja pitkät kappaleet saattavat osalle kuulijoista käydä helposti pitkästyttäviksi, pääosin paketti on onnistuttu pitämään hyvin kasassa.
Hitaampien osuuksien jälkeen levyn päättävä ”Haunted Shores” on jälleen hieno osoitus yhtyeen sävellystaidosta. Kappale on kaikessa tunnelmallisuudessaan ja raivokkuudessaan kerrassaan hienoa kuultavaa, ja Dani Filth pääsee karjumaan vielä tämän levytyksen osalta viimeiset demonit sisältään.
“Dusk And Her Embrace” lukeutuu pienine virheineen ehdottomasti tyylilajin merkkiteoksiin. Harvassa ovat ne black metal -julkaisut, jotka seisovat tukevasti pitkäkyntisillä jaloillaan ja kestävät kuunvaloa vielä vuosikymmenien jälkeen. Albumia voidaan pitää Cradle Of Filthin läpimurtona, jonka julkaisusta lähtien aina näihin päiviin saakka, ovat niin koko yhtye kuin nokkamiehensä Dani Filth herättäneet yleisössään sekä ihastusta, että syvää vihastusta. Ja hyvä niin.
9-/10
Markus Salmela
1. Humana Inspired To Nightmare
2. Heaven Torn Asunder
3. Funeral In Carpathia
4. A Gothic Romance (Red Roses For The Devil’s Whore)
5. Malice Through The Looking Glass
6. Dusk and Her Embrace
7. The Graveyard By Moonlight
8. Beauty Slept In Sodom
9. Haunted Shores
Ei oppinut hallitsemaan mitään soitinta, joten tyytyy kirjoittamisen ohella valokuvaamaan niitä, jotka tämän taidon omaavat. Vapaa-aikaa rytmittävät matkailu, kilpauinti ja black metal. Edellämainittujen lisäksi kiinnostunut eläimistä (ei siinä mielessä).
 Metalliluolan arvio, Markus Salmela.){kind=link}