Kiss palasi raskaamman heavyn pariin 30 vuotta sitten ”Revenge”-albumilla. Levy edusti monella tavalla vedenjakajaa yhtyeen tuotannossa.
Kyseessä oli käytännössä viimeinen levy, jonka yhtye teki ennen paluutaan alkuperäisen kokoonpanon myötä meikkeihin vuonna 1996. Välissä toki levytettiin ”Carnival Of Souls” joka vuosi ulos ensin bootleg-muodossa ja ilmestyi vähin äänin Reunion-kiertueen jälkimainingeissa loppuvuodesta 1997.
“Revenge” oli myös ensimmäinen Kiss-albumi 10 vuoteen, jolla marraskuussa 1991 kuollut rumpali Eric Carr ei ollut mukana. Hänen paikkansa otti mm. Black Sabbathista, Alice Cooperin ja Lita Fordin yhtyeistä tuttu Eric Singer.
Vuoden 1989 ”Hot In The Shade” oli ollut hyvä yritys bändiltä palauttaa takaisin rock-uskottavuutta pop-vaikutteisen ”Crazy Nightsin” jälkeen. Levy nähtiin vain ensimmäisenä lyhyenä askeleena kohti raskaampaa soundia, johon päästiin lopulta suuremmalla loikalla seuraavalla pitkäsoitolla.
Alkuvuodesta 1991 yhtyettä pyydettiin levyttämään muokattu versio Argentin ”God Gave Rock’n’Roll To You”-kappaleesta elokuvasoundtrackille. Eric Carr sairastui ikävästi samaan aikaan ja syyksi paljastui vakava kasvain miehen sydämen lähellä. Rumpali ei kyennyt osallistumaan levytyksiin, mutta oli mukana hitiksi nouseen ”God Gave Rock’n’Roll To Youn” musiikkivideolla, joka kuvattiin kesällä 1991. Syöpähoitojen vuoksi hiuksensa menettänyt Carr käytti peruukkia ja oli kuvausten jälkeen todella uupunut. Bändi pyysi miestä palaamaan New Yorkiin hoitoihin kunnes olisi varmasti kunnossa. Eric Singer korvasi Carrin ”Revengen” studiosessioissa ja myöhemmin pysyvästi yhtyeessä. Carr ei koskaan toipunut ja menehtyi 24.11.1991 – samana päivänä Queen-legenda Freddie Mercuryn kanssa.
Tribuutiksi edes menneelle rumpalilleen Kiss päätti “Revengen” instrumentaaliin “Carr Jam 1981”, joka oli itseasiassa Ace Frehleyn ja Carrin ”Music From The Elder”-sessioissa taltioima sävellys “Breakout“, jonka päätteeksi Eric vetäisi rumpusoolon. Kissin versiossa Bruce Kulick dubbasi omat kuvionsa Frehleyn kitarosuuksien paikalle. Frehleyn “Breakout” oli ilmestynyt edellisellä vuosikymmenellä kitaristin Frehley’s Comet -albumilla.
Singerin rumputyyli teknisestä otteestaan huolimatta sopi Kissiin hienosti ja vuoden 1993 “Alive III” on edelleen nimenomaan rumpujen osalta todella vakuuttava esitys. Uusi rumpali oli myös taitava laulaja, ja “Revenge” kiertueen loppuvaiheessa bändi palautti perinteisesti Kiss-kanuttajien tulkitseman “Black Diamondin” takaisin settilistaan.
”Revenge” esitteli ulosanniltaan ja imagoltaan raskaammaksi muuttuneen Kissin. Tuottajaksi palannut “Destroyerin” ja “The Elderin” kanssa työskennellyt Bob Ezrin korosti yhtyeen uskottavuuden palaamisen merkitystä ja tuttuun perfektionistiseen tyyliinsä kertoi Kulickille, etteivät tämän kitarasoolot olleet yksinkertaisesti tarpeeksi hyviä. Parran ja hiuksensa kasvattaneet jälleen demonista persoonaa omaksuneen Gene Simmonsin vuosia kestäneen elokuvamaailmassa pyörimisen päättymisen jälkeen, Ezrin halusi päähuomion uudella levyllä keskittyvän basistin uudelleen syntyyn.
Levyn avausraidaksi ja ensimmäiseksi singleksi valikoitui poikkeuksellisesti Genen kappale ”Unholy”. Biisi oli raskaudessaan merkittävä suunnanmuutos säilyttäen silti Kissille tyypillisen melodisen selkeyden. Kappaleen oli Simmonsin kanssa kirjoittanut yhtyeen entinen kitaristi Vinnie Vincent, jonka kädenjälki näkyi myös kahdessa muussa raidassa ”Heart Of Chrome” sekä ” I Just Wanna”.
Simmons:
Vinnie Vincent came up to me and apologized for causing the band all the grief while he was a member. He wanted to patch things up and wondered if I would consider writing some songs with him. ‘Sure,’ I said. I wanted to let bygones be bygones. I called Paul and told him that Vinnie had apparently changed. Paul wrote songs with him as well. But before the album was released, Vinnie was up to his old tricks again. He reneged on a signed deal we had made and decided that he wanted to renegotiate. He eventually sued us and lost. As far as I was concerned, he was persona non grata forever.
”Unholy” oli niin selkeä pelinavaus, että manageriosasto ehdotti seuraavaksi singleksi toista Genen kappaletta ”Domino”. Tämä ei miellyttänyt keulahahmoksi itseään 1980-luvun aikana mieltänyttä Paul Stanleyta ja rauhan pitämiseksi ”I Just Wanna” julkaistiin seuraavana singlenä ja videona. Stanleyn balladi ”Everytime I Look At You” sai myös oman videonsa myöhemmin.
Ensimmäistä kertaa 1970-luvun jälkeen Simmons ja Stanley jakoivat lauluvuorot kappaleissa ”Spit” sekä ”God Gave Rock’n’Roll To You” ja tiiviisti omilla tahoillaan sävellystyötä tehneet muusikot myös kirjoittivat biisit yhdessä. Bob Ezrin oli tutusti mukana luovassa prosessissa ja hänen sovittajan sekä tuottajan lahjakkuutensa näkyi myös kappalerakenteiden sekä soundin tiivistymisessä ja monipuolisuudessa. Lukuunottamatta Simmonsin keskinkertaiseksi jäävää “Paralyzedia”, albumi on kauttaaltaan vahvaa tekoa.
19.5.1992 ilmestynyt ”Revenge” sai kriitikoilta pääasiallisesti suitsutusta, se oli myös ensimmäinen bändin levy ”Dynastyn” jälkeen Amerikan Top-20:ssä ja kultalevy otettiin ansaitusti haltuun. Tästä huolimatta kokonaisuutena myyntiluvut eivät olleet edellisen vuosikymmenen tasolla. Kiertueelta julkaistu ”Alive III” ei yltänyt – odotetusti – edellisten 1970-luvun hittilivelevyjen tasolle. Kiss yritti seuraavaksi pysyä mukana grunge-yhtyeiden kehityksessä, mutta fanien kaipuu 1970-luvun Kissin paluulle oli liian voimakas ja vuoden 1995 ”Unplugged”-sessioissa toteutuneen yhteisesiintymisen myötä tie oli selvä alkuperäisen Kissin uudelleenkasaamiselle.
Myös bändi itse on arvostanut “Revengen” korkealle ja ”Unholy” sekä ”God Gave Rock’n’Roll To You” on nähty Kissin settilistassa vielä 2000-luvun meikkivuosina.
Paul Stanley kertoo näkemyksiään levystä:
I love almost everything on ”Revenge”. It was great to be in studio with Bob. I think everyone in the band had become very focused. What happened with “Revenge” was that we didn’t deny who we are. We embraced it, but at the same time made sure we weren’t just re-creating it.
Bruce Kulickin mielipiteitä “Revenge”-albumista saa lukuun linkistä.
”Revenge” on ”Creatures Of The Nightin” ohella raskainta Kissiä ja edelleen asenteeltaan sekä sävellyksiltään yksi hajanaista materiaalia pitkän uransa aikana tarjonneen bändin parhaista teoksista.
Teksti: Ville Krannila
Katso alta levyn kansitaidetta sekä albumilta julkaistut musiikkivideot:
Äänentoistollisesti matala puurakennus tarjosi mukavan pehmeän soundimaailman soveltuen mainiosti myös rockkäyttöön. Yleisöä oli paikalla silmämääräisesti arvioituna noin puolet Kapakanmäen kapasiteetista, mutta tunnelma nousi keikan aikana erittäin hyväksi. Kotipelto vertasi tunnelmaa jopa Etelä-Amerikan konsertteihin.
Kapakanmäellä nähtiin ja kuultiin hyvä hittikimara, eikä soittotauko juuri esityksessä näkynyt. Esiintymisrutiini lienee niin vahvasti juurrutettu vuosien varrella, että homma hoituu myös tauon jälkeen. 13 kappaleen ja noin puolentoista tunnin setti ei varsinaisia yllätyksiä tarjonnut ja settilistan perusrunko oli varmasti tuttua kaikille yhtyettä seuraaville.
Uusinta vuoden 2015 ”
Radiossa usein soinut ”S.O.S.” sekä “Paradise” jatkoivat hittipainotteista settiä. Pitkä kymmenminuuttinen ”Destiny” oli yksi illan hienoimmista helmistä ja samoin Jens Johanssonin pitkällä kosketinintrolla alkanut ”Black Diamond” jaksaa viihdyttää aina. Vain yhdeksän esityksen jälkeen oli jo encoren aika ja kansa jäi janoamaan lisää.
Stratovarius palasi lavalle kolmistaan Jörg Michaelin rummuissa ansiokkaasti korvanneen Rolf Pilven ja Porran pitäessä vielä hetken tauon herkän “Foreverin” ajan. Koko yhtye saatiin jälleen kehiin vauhdikkaan “Speed Of Lightin” alkuun. ”
Kokonaisuutena Hämeenlinnan Tuuloksen illassa nähtiin ja kuultiin positiivinen ja kauan odotettu kotimaan esiintyminen etelässä. Verrattain lyhyen settilistan kappaleista peräti 11 oli Timo Tolkin aikaisia sävellyksiä ja mielenkiintoisesti Kupiaisen ajan ”Polaris”- sekä ”Elysium”-albumit sivuutettiin kokonaan. Settilistaan on mahdollisesti tulossa pian muutos, sillä Stratovarius kertoi Kapakanmäen yleisölle, että uusi levy saatetaan julkaista tämän vuoden aikana. Edellisestä täyspitkästä studioalbumista aikaa on jo seitsemän pitkää vuotta.
