Sanoitus: Jaan Lehti, Ari Enqvist
Sävellys: Karahka
Tuottajat: Ari Enqvist, Juuso Vettenranta
Miksaus: Ari Enqvist
Masterointi: Juuso Vettenranta
Tiedote 4.5.2026
Stoner rockin raskas äänimaisema hallitsee metalliyhtye Karahkan uutta singleä Temptations. Punk-vivahteet ja pohjalta löytyvä perinteinen heavy metal viimeistelevät kokonaisuuden Karahkan persoonalliseen tyyliin istuvaksi.
Temptationsista on valmistunut myös musiikkivideo.
“Tällä hetkellä valmistelemme uutta materiaalia talvella julkaistavaa kolmatta albumia varten. Vuoden aikana on kertynyt rutkasti riffejä ja sanoituksia työstettäväksi”, kertoo bändin kitaristi Juuso Vettenranta. “Seuraava pitkäsoitto pyörii mielenterveysongelmien parissa ja Temptations istuu hyvin teemaan, joten hiottiin se ensimmäiseksi sinkuksi ja varoitukseksi tulevasta.”
Vuonna 2020 perustetun järvenpääläisen Karahkan debyyttialbumi Dark side Of The Night ilmestyi vuonna 2024.
Tuotteliaan ryhmän joulukuussa 2025 julkaistulta Modern Fanfares -albumilta julkaistu single This Means War päätyi useille Spotifyn soittolistoille ja sitä on striimattu kyseisessä palvelussa yli 60 000 kertaa.
Karahka on saanut jalansijaa myös kansainvälisesti.
”Tällä hetkellä managementtimme järjestää Britti-kiertuetta. Neuvottelut ovat jo pitkällä ja uskallan luvata, että marraskuussa suuntaamme kiertueelle saarivaltioon”, Juuso kertoo.
Markus: “Tästä EP:stä oli tarkoitus tehdä mahdollisimman inhimillinen ja rosoinen sekä soiton että saundin osalta. Levyn vahvana teemana on ihminen ja ihmisen koko elämän kestävä keskeneräisyys. Ja nuo aiheet ammentavat inspiraationsa vahvasti myös omasta elämästä ja kokemuksista. Tämän levyn tekeminen on ollut tietyllä tapaa puhdistavaa ja terapeuttista – käsitellä omia heikkouksia sekä ongelmakohtia ja samalla tiedostaa, että samojen asioiden kanssa painivat monet muutkin ihmiset.”
säv: Jaakko Kuusisto
san: Jani Otsasson
sov: Drunkatz
äänitys, miksaus, masterointi: Jansku Tanskanen, Love is Punk studio, Helsinki
kansikuva: Jere Neirola
Tiedote 3.5.2026
Tinasotilas on työväsymystä kiroava biisi. Biisi kertoo siitä, kun päässä napsahtaa ja ihminen hyppää pois oravanpyörästä. Pomolle haistatellaan ja suomalaiskansalliseen tapaan edetään.
Drunkatzin suoraviivainen punkrock kertoo tarinaa, jonka moni on kokenut ja johon moni voi samaistua.
Drunkatz on turkulaisen pienlevy-yhtiö Rakuuna Recordsin uusin artistikiinnitys.
A Tale -kappalelista:
Garden of Celestials
To be Led by the Lost
A Thought
The Word
Oldest Father
The First Casualty
Crystal Water of Spring
Tiedote 30.4.2026
Pohjoinen kollektiivi Onségen Ensemble julkaisee viidennen albuminsa “A Tale” 26. kesäkuuta Karisma Recordsin kautta. Albumi julkaistaan vinyylinä, CD:nä sekä digitaalisissa formaateissa kaikissa suurimmissa suoratoistopalveluissa.
A Tale vie yhtyeen ilmaisun entistä eteerisempään ja syvällisempään suuntaan. Vaikka yhtye operoi progressiivisessa hengessä, välttää se tietoisesti perinteisiä genrerajoja. Musiikki syntyy intuitiivisesti ja vapaana tyylillisistä dogmeista.
Yhtye kommentoi uutta albumia:
”Tuntemamme tarve tutkia uutta on vahvasti läsnä A Tale -albumilla. Kuten aiemmilla levyillämme, olemme tuoneet mukaan uusia elementtejä – niin soittimia kuin muusikoitakin. Vilma Pesolan panos laulajana on vaikuttanut soundiimme merkittävästi. Hänen läsnäolonsa on monella tapaa määrittävä tekijä, joka laajentaa ilmaisumme entistä rikkaammaksi ja vivahteikkaammaksi. Albumin keskeinen teema on rauha. Se tuntuu olevan ainoa arvo, jolla on todellista merkitystä nykymaailmassa. Rauha on monimuotoisuutta – sitä, mitä emme uskalla olla.”
Ensimmäinen maistiainen levyltä on avausraita Garden of Celestials, joka julkaistaan digitaalisena singlenä ja videona 30. huhtikuuta.
Garden of Celestials -kappaleesta:
”Kappale on erinomainen esimerkki uudesta suunnastamme – se on utuisempi, pehmeämpi ja eteerisempi. Se tutkii ajatuksen horisontin takaista puolta: saavuttamatonta määränpäätä, jota kohti kuljemme päättäväisesti, tietämättä täysin, mitä se meille lopulta tarjoaa.”
Albumin on tuottanut Niko Lehdontie (mm. Oranssi Pazuzu, Kairon; IRSE!, Grave Pleasures). Hänen kädenjälkensä tuo levylle hienovaraista psykedeelistä virettä, jota tasapainottavat kauneus ja hillitty tyylikkyys. Kansitaiteesta vastaa Merja Järvelin.
Kätyrlauma on turkulainen historiallis-mytologinen hardcore punk-yhtye, joka on aiemmin julkaissut kaksi EP:tä. Yhtyeen kesällä 2026 julkaistava debyyttialbumi Hurme keskittyy teemallisesti raakoihin historiallisiin tapahtumiin ja tarinoihin. Musiikillisesti yhtye on aiempaa astetta kokeilevampi, ja folk- sekä metallivaikutteet saavat levyllä entistä enemmän tilaa.
Tänään julkaistiin tulevan albumin toinen single Sika-Kyösti.
“190 vuotta sitten legendaarinen Turun seudulla vaikuttanut varas Kustaa Mikonpoika Nummelin ammuttiin Raision kirkon pihaan. Kätyrlauman uusi single on saanut nimensä ja inspiraationsa tuosta myyttisestä hahmosta, jollaisena Kustaa paremmin tunnettiin; Sika-Kyösti. Kappaleen video on kuvattu monissa Sika-Kyöstin elämän tärkeissä paikoissa, joiden kautta tuon veijarin legenda elää ikuisesti kenessä tahansa meistä”, yhtye kommentoi.
Yhtye on:
L.-L. Heickell – vokaalit K. Wainio – kitara R. Koskimies – rummut T. Sonni – basso
Bostonin ylpeyden Aerosmithin neljäs studiolevy “Rocks” saavuttaa toukokuun alussa miehen iän, eli 50 vuotta. Helmi- maaliskuussa 1976 äänitetty ja tuttuun tapaan bändin luottomies Jack Douglasin (mm. John Lennon, Patti Smith ja Cheap Trick) tuottamaa albumia pidetään yleisesti yhtenä Aerosmithin parhaista levyistä, ja samalla 1970-luvun parhaimpiin kuuluvana hard rock -julkaisuna. “Rocks” määritteli osaltaan koko genreä, mutta kuinka LP iskee vuonna 2026? Otetaan selvää.
Albumi käynnistyy huimalla rokkarilla “Back In The Saddlella“, joka ei tainnut poistua yhtyeen keikkasetistä koskaan enää “Rocksin” julkaisun jälkeen. Steven Tylerin ja Joe Perryn säveltämä kappale on loistava esitys, joka svengaa kuin se kuuluisa hirvi.
Toinen Aerosmith-klassikko “Last Child” on bändin salaisen aseen, eli kakkoskitaristi Brad Whitfordin sävellys. Svengi-ruuvia on säädetty vielä pykälä verran tiukemmalle, vaikka groove on tällä kertaa avausvetoon verrattuna huomattavasti seksikkäämpää. Loistava biisi.
A-puolen kaksi viimeistä esitystä, slide-kitaralla höystetty “Rats In The Cellar” ja “Combination” esittelevät Aerosmithin rokkavaa puolta, joka tunnetusti toimii täysillä.
B-puoli käynnistyy unohdetulla klassikolla “Sick As A Dogilla“, jota voi pitää tyyppihyväksyttynä 1970-luvun Aerosmith-biisinä. Groove, tarttuvuus sekä röyhkeä asenne ovat mahtavalla tasolla.
”Holy lands are sinking, birds take to the sky. The Prophets are all stinking drunk and I know the reason why…”
“Rocks” avatttiin kahdella hitillä, mutta monelle albumin kovin sävellys on yllättävän raskaalla poljennolla eteenpäin jyräävä “Nobody’s Fault“, joka on aina ollut myös minulle yksi Aerosmithin komean uran kruununjalokivistä. Yksinkertaisesti ikimuistoinen esitys.
“Get The Lead Out” palauttaa meiningin takaisin seksikkään grooven maailmaan nivustaipeesta nousevalla svengillään. “Lick And A Promise” on jälleen tutun kuuloinen perus Aerosmith-rokkari ja lajissaan onnistunut.
Levyn viimeiseksi biisiksi bändi säästi ainoan balladin, eli “Home Tonightin“. Sovitus on kaukana bändin 1980-90-lukujen massiivisista hitureista, ollen rupinen slovari, joka kasvaa loppua kohden rokkariksi. “Home Tonight” on komea päätös tälle komealle levylle.
“Rocks” oli aikoinaan bändin lopullinen läpimurto, sillä levy oli ensimmäinen, joka onnistui myymään USA:ssa platinaan oikeuttavan miljoonan kappaleen verran. Tämä tapahtui nopeasti julkaisun jälkeen ja lisäksi jenkkien albumilistalla yllettiin parhaimmillaan sijalle kolme. Tähän päivään mennessä tämä luku on kasvannut USA:ssa nelinkertaiseksi ja “Rocksia” pidetään nykyisin jopa Aerosmithin parhaana levynä. Tätä samaa mieltä on myös allekirjoittanut.
Varoituksena on todettava, että jos mielestäsi Aerosmithin uran huippu oli MTV-aikakauden albumikolmikko “Permanent Vacation“, “Pump” sekä “Get A Grip“, voi olla, että 1970-luvun rujompi, ilkeämpi ja räkäisempi Aerosmith ei ole juttusi. Minulle toimivat molemmat aikakaudet, mutta jostain kumman syystä nämä vanhemmat levyt päätyvät useammin kuunteluun, kuin huomattavasti tunnetummat 10-20 vuotta myöhemmin ilmestyneet pitkäsoitot.
10-/10
Ilkka Järvenpää
1. Back In The Saddle
2. Last Child
3. Rats In The Cellar
4. Combination
5. Sick As A Dog
6. Nobody’s Fault
7. Get The Lead Out
8. Lick And A Promise
9. Home Tonight
Viime vuonna perustettu ja nopeasti mukavasti huomiota saanut KISS-yhtyeen musiikkia esittävä KISSLIIVIT-yhtye palaa kevään kunniaksi taas keikoille.
All Stars -tyyppisen kokoonpanon riveistä löytyy “elämänmittaisen KISS-fanitushistorian” omaavia jäseniä, jotka ovat tulleet tutuksi mm. Tehosekoittimen, Nyrkkitappelun, Mørketin, The High Tydesin ja Nykyajan riveistä. Näin ollen kilometrejä ja asianmukaista paneutumista KISS-yhtyeen katalogiin bändistä löytyy.
“Viime vuonna pystyyn laitettu bändimme herätti iloiseksi yllätykseksemme oikein mukavaa kuplintaa ja kiinnostusta. KISSIn musalle ja rempseän railakkaalle rokkimeiningille on selkeästi siis tilausta. Ehkäpä tällainen iloluontoinen eskapismi on sitä, mitä ihmiset juuri tällä hetkellä kaipaavat. Kenties myös monet, vähän syvemmältä KISS-katalogista kaivamamme helmet ovat ilahduttaneet monia.
Muutaman heitetyn keikan jälkeen tuli sellainen fiilis, että ei tätä nyt tähän kannata jättää. Sen verran kivaa oli. Joten nyt onkin luvassa keikat Lohjalla ja Helsingissä. Kukapa tietää mitä muuta sitten on myöhemmin suunnitelmissa?”, KISSILIIVIT kommentoivat.
KISSILIIVIT nousevat lauteille seuraavan kerran vappuaattona 30.4. Lohjalla, Neljä Pub & Livessä järjestettävillä Vappuaaton Festivaaleilla, jossa mukana nähdään myös mm. Turbonegro-yhtyeen musiikkia esittävä Bi-Bubba Lula & Shemale Babies, sekä Christian Casagrande, sekä 13.5. Helsingin Kuudennella Linjalla, jossa illan avaa legendaarinen garagepunkblues-tehokaksikko Black Magic Six.
Savolaislähtöisen Grey Sky Bleedin matka kohti esikoisalbumia jatkuu kuudennella singlellä Plague Mind. Uusi julkaisu vie yhtyeen entistä tummempiin ja painostavampiin äänimaisemiin, joissa ilmapiiri on yhtä aikaa hypnoottinen ja aavemainen.
”Tämä biisi on outo yhdistelmä dark synthwavea ja perinteistä heavy metalia. Kuunneltiin Samin ja Heikin kanssa synkkää synthwavea ja mietittiin, saisiko saman tunnelman tuotua metalliin. Laululinjoihin alkoi muodostua kummallinen, mutta samalla tuttu sävy, jota en aluksi osannut selittää. Laulukopista ulos astuttuani luin puhelimesta uutisen, että Ozzy Osbourne oli kuollut. Silloin tajusin, että olin tiedostamattani kanavoinut Pimeyden prinssiä tähän kappaleeseen. On pakko uskoa, että Ozzyn henki kävi meidän studiossa viimeisellä matkallaan”, satuilee yhtyeen laulaja Jukka Ruostila.
Kappale julkaistiin musiikkivideon kera yhteistyössä Sofia Kaarivaaran kanssa, joka vastaa videon maski-, asu- ja maskeeraussuunnittelusta sekä esiintyy videolla. Visuaalisesti näyttävä ja yksityiskohtainen toteutus tukee kappaleen synkkää tematiikkaa, ja Kaarivaaran suunnittelemat maskit ja asut rakentavat videolle oman painajaismaisen maailman.
Sävellys: Jukka Ruostila, Sami Romppainen, Heikki Kokko Sanoitus: Sami Romppainen, Jukka Ruostila Sovitus: Jukka Ruostila, Sami Romppainen, Heikki Kokko Äänitys: Jukka Ruostila Tuotanto: Jukka Ruostila, Sami Romppainen Miksaus: Jukka Ruostila Masterointi: Jaakko Viitalähde (Virtalähde Mastering) Singlen kansitaide: Sami Romppainen
Kuva: Marika Saikkonen
Kuvan editointi: Aleksi Tiainen
Tiedote 22.4.2026
Viime syksyllä pitkältä julkaisu- ja keikkatauolta palannut helsinkiläisviisikko DIRT julkaisee tänään vuoden ensimmäisen singlensä Sunder. Kappale raottaa verhoa tulevan kakkosalbumin maailmaan, jota yhtye on valmistellut pitkään ja hartaasti jo muutaman vuoden ajan. Sunder-single käsittelee aihetta, joka on monelle ajankohtainen kautta aikojen; irtautumisesta vaikeasta ja itselleen haitallisesta ihmissuhteesta sekä tästä koituvasta jälkipyykistä.
Biisin tekivät: Aleksi Tiainen, Kasper Koutonen, Sebastian Frigren, Benjamin Raivio, Alex Anttila, JC Halttunen Sovitus: Aleksi Tiainen, Kasper Koutonen, Sebastian Frigren, Benjamin Raivio, Alex Anttila Tuotanto ja miksaus: Juho Salaterä Masterointi: Riku Kuikka
DIRT julkaisi Deadbeat–debyyttialbuminsa vuonna 2022 ja singahti heti yhdeksi mielenkiintoisimmista suomalaisista raskaan rockin tulokkaista. Aktiivisen kiertämisen jälkeen bändi joutui ottamaan parin vuoden mittaisen aikalisän. Tänä aikana bändi keskittyi luomaan bändin keskustelukulttuurin käytännössä kokonaan uudelleen ja alkoi avata jäsenten välisiä solmuja, jotka olivat kyteneet taustalla jo pitkään. Hedelmällisten keskusteluiden jälkeen DIRT on vahvempi kuin koskaan ja yhtyeen tulevaa albumia varten on syntynyt uusia biisejä kuin liukuhihnalta.
“Meillä oli pöytälaatikossa noin viitisenkymmentä aihiota kytemässä, kun ryhdyimme hahmottelemaan toisen levyn suuntaa. Pää meni pyörälle jo pelkästään niiden läpikäymisestä. Tämän biisin suhteen nokan ei tarvinnut tuhista kovin pitkään, sillä se valikoitui saman tien priobiisien joukkoon päätä nyökyttävän ysärihenkisen NYHC-pomppugrooven ansiosta”, yhtye kertoo.
“Avarsimme myös mieltämme kokeilemalla ensimmäistä kertaa myös co-writingia muun muassa WOLFRAMista tutun JC Halttusen kanssa, joka sparrasi biisiä kanssamme. Vuosia sitten Music x Media -tapahtumassa kitaristimme Kasperin kanssa syntynyt idea pistettiin käytäntöön, ja fiilis näin jälkikäteen on, että kyllä muuten kannatti. Tuottajamme Juho Salaterän loppusilauksella saimme aikaan niin kovan lopputuloksen, että voimme ylpeästi esitellä kappaletta vuoden 2026 DIRT:inä.”
Kuuntele myös viime vuoden puolella julkaistu Born Again täällä.
Helsinkiläinen Luponero on tänään uuden alun äärellä monessakin mielessä. Uusi kokoonpano, uusi yhteistyö levy-yhtiöiden välillä sekä tietenkin uutta tyyliä edustava single What Do You Want From Me?. Kappaleella groovaava post-rockin syke lähentelee jo synthwave-osastoa ja retrofuturistinen synamaailma kaataa lisää bensaa liekkeihin. Tuore visuaalinen ilme sekä uusi kokoonpano esitellään biisin tyylikkäällä musiikkivideolla, jonka Luponero teki yhteistyössä Studio 333:n kanssa.
“Ajattele, että istut taksin takapenkillä pitkän illan päätteeksi. Katuvalot lipuvat ohi pimeydessä ja kaiuttimista kuuluu kaihoisan tarttuva melodia. Tartut puhelimeen – tämä on tsekata Shazamista. Et tunnista biisiä, et ole kuullut sitä koskaan. Silti siinä on jotain, joka tuntuu muistolta, jota et saa kiinni. Sanoitukset puolestaan kertovat siitä, miltä tuntuu kadottaa itsensä täysin, samalla kun yrittää epätoivoisesti pitää kiinni jostain tärkeästä”, yhtyeen perustaja ja keulahahmo Marco Luponero kuvailee kappaletta.
Singlejulkaisun yhteydessä yhtye julkistaa uuden erikoisen merch-tuotteensa, joka herättää varmasti ajatuksia ja keskustelua – Luponero julkaisee kappaleen ohessa niin sanotun unbranded-paidan, eli bändipaidan, jossa ei ole lainkaan logoa, tekstiä tai printtiä. Osta omasi täältä.
“Ajattelimme, että se sopii täydellisesti kappaleen teemaan. Tavallaan paita on konkreettinen vastaus kappaleen kysymykseen: mitä sä haluat multa? Tässä mä olen. Tyhjä kangas”, Marco pohdiskelee.
Luponeron tarina sai dramaattisen käänteen vuonna 2021, kun Marco selvisi hengenvaarallisesta keuhkoveritulpasta. Terrorwheelin ja Altarian riveistäkin tunnettu suomalais-italialainen muusikko palasi kuitenkin nopeasti takaisin tekemään uutta musiikkia. Luponeron vuoden 2024 debyyttisingle DAD BOD ROK GOD nousi pienimuotoiseksi kesähitiksi, ja sitä seurasi viime vuonna julkaistu, kriitikoiden kiittämä debyyttialbumi Luponero sekä kahdeksan maata kattanut Euroopan-kiertue.
Musiikillisesti rajoja kokeileva debyyttialbumi osui oikeaan hermoon Running On Empty -kappaleella. Biisin tunnelmallinen post-rock fiilis sai Marcon miettimään yhtyeen tulevaisuutta uusiksi. Pohdinnan lopputuloksena hän totesi, että perinteinen bändikokoonpano ei enää sopinut taiteellisen vision raameihin. Uudessa kokoonpanossa Marco Luponero hän soittaa edelleen bassoa ja laulaa, mutta koskettimista, rumpukoneista sekä taustalauluista vastaa Daniel Strang, joka tunnetaan myös yhtyeen aiempien julkaisujen tuottajana.
“Liian moni bändi kuulostaa nykyään silotellulta niin pitkälle, että persoonallisuus katoaa kokonaan. Kun jokainen vahvistin korvataan samalla digitaalisella emulaattorilla, on riski, että jotain oikeasti arvokasta häviää. Ajattelimme, että jos kerran riisumme lavailmettä muutenkin, mennään sitten kunnolla siihen suuntaan. Etsitään koneista jotain orgaanista, rujoa sekä aidosti henkilökohtaista”, Marco Luponero kommentoi.
What Do You Want From Me? on ensimmäinen yhteisjulkaisu suomalaisen Stormbound Recordsin ja ruotsalaisen boutique-levymerkin Icons Creating Evil Artin välillä. Single on ensimmäinen lohkaisu Luponeron loppuvuodesta ilmestyvältä kakkosalbumilta.
Metallican fanikunnan vahvasti jakanut albumi "Load" julkaistiin 30 vuotta sitten.
Metallican kuudes studioalbumi ”Load” ilmestyi 4.6.1996. Yhtyeellä oli takanaan lähes kolmen vuoden keikkarundi edellisen levyn tiimoilta. ”Black”- albumi...
