Poikkeustilan aikana Turun nuorisopalvelut järjestää Stream On -konserttisarjan. Viimeisimpänä estradille nousi hankolainen metallicorea esittävä Sacred Dimension.
Hankolaislähtöinen Sacred Dimension on neljän pari-kolmikymppisen nuoren ja nälkäisen muusikon jo kymmenen vuotta sitten yhdessä perustama metalcore-yhtye. Kitaralla, bassolla, rummuilla ja hieman harvinaisemmalla keytarilla yhtye saa aikaan melodista, aivomassaan vahvasti takertuvaa metallia. Tarttuvuuden kruunaavat oivaltavat soolot sekä kolmen kovan luokan laulajan tuottamat cleanit, scream- ja growl-vokaalit. Tämän eksperimentaalisen cocktailin lahjakkaat sekopäät ovat omistautuneita tuottamaan uutta musiikkia ja parasta fiilistä yleisölleen niin virtuaalisesti kuin livekeikoilla.
Kokoonpano:
Sebastian Lindström – Keytar, Vocals
Sebastian Wickman – Guitar, Vocals
Tony Helander – Bass, Vocals
Oscar Cavonius – Drums
Kitaristiveteraani Bob Kulick menehtyi perjantaina 29.5.2020 70-vuotiaana.
Kulickin kuolemasta ilmoitti hänen veljensä Bruce. Kuolinsyytä ei ole annettu julkisuuteen. Kulick esiintyi vuosien varrella lukuisten tähtien taustalla eri sessioissa ja toimi myös monipuolisena tuottajana. Hänet muistetaan usein Meat Loafin taustalta ja erilaisista Kiss-yhteyksistään.
On ansaittua nostaa esiin Kulickin katalogista kaksi ehdotonta helmeä tarkempaan tarkasteluun, Kiss-keulamies Paul Stanleyn debyyttisoololevy vuodelta 1978 sekä W.A.S.P. -yhtyeen vuoden 1992 mestariteos ”The Crimson Idol”.
Bob Kulickin ja Kissin yhteinen historia juontuu aina 1970-luvun alkupuolelle kun Kulick kävi koesoitossa yhtyeen kitarispaikkaan, jonka vei seuraavaksi sisään kävellyt Ace Frehley. Kulick teki tästä huolimatta vaikutuksen ja neljä vuotta myöhemmin sijaisti ensimmäistä kertaa studiossa katoamistempun tehnyttä Acea. Bobin sooloja kuullaan ”Alive 2” -levyn päätöspuolen studiomateriaalissa. Kun erimielisyyksien kanssa painiskelleet Kiss-miehet päättivät tehdä soololevyt, Paul Stanley rekrytoi Kulickin yhteistyöhön.
Lopputuloksena syntyi yksi 1970-luvun ja koko Kiss-katalogin parhaista kokonaisuuksista. Albumin julkaisun aikoihin vasta 26-vuotias Stanley löysi levyllä kokonaan uuden äänialan ja teki pohdiskeleviä sekä sovituksiltaan rikkaita kappaleita, jotka olivat kaukana Kissin peruskiven lailla jauhaneista rock-vedoista. Vaikutteita ottiin Stanleyn ihailemasta britti hard rockin katalogista, Free ja Bad Company etulinjassa. Albumi onnistuu muovaamaan näistä oman tyylinsä, joka ihastuttaa edelleen.
Paljolti kunniaa voi suunnata Kulickin suuntaan, joka soitti albumilla erinomaisesti. Hänen riffinsä ja soolonsa tukevat loistavasti biisien rikkaita melodiakulkuja ja moni-ilmeisiä sovituksia. Akustisissa vedoissa ”Take Me Away (Together As One)” sekä ”Ain’t Quite Right” kuullaan jopa blues-vaikutteista menoa. Yhteinen soundi ja soitto 12-kielisellä kitaralla rytmikitaraosuuksia esittäneen Stanleyn kanssa toimii kuin ajatuksen voimalla.
Albumilla on yhä aura, jota muilta Kiss-levyiltä ei löydy, vaikka bändi taltioi vuosien varrella useita hienoa julkaisuja. Kappaleissa kuten ”Move On” ja ”Goodbye”, Stanley lauloi omaelämänkerrallisia tarinoita rock-tähteydestä ja sen varjopuolista, mutta teki sen tavalla, joka sai tavallisen Kiss-maailmasta kaukana olleen fanin samaistumaan lyriikoihin. Huippukohdaksi nousee avauskappale ”Tonight You Belong To Me”, jonka rikkaaseen musiikillisuuteen Kiss ei ollut yltänyt aiemmin edes ”Destroyer”-klassikollaan.
Bob palasi vielä 1980-luvulla levyttämään satunnaisesti (ilman krediittiä) Kissin kanssa kunnes hänen veljensä Bruce palkattiin vakituisesti työhön vuonna 1984. Kulickin veljeksistä nimenomaan Bob nähtiin Stanleyn rinnalla tämän soittaessa lyhyen soolokiertueen 1980-luvun lopulla.
Kulickin tiet erkanivat 1990-luvulla Kiss-kuvioista toiseen suuntaan, kun W.A.S.P. julkaisi koko uransa huipputeoksen ja yhden metallihistorian parhaista teemalevyistä vuonna 1992. ”The Crimson Idol” oli keulamies Blackie Lawlessin mestariteos, joka kumpusi yhtyeen tutusta vihasta ja pimeydestä paketoiden Jonathan Steelen nousun sekä tuhon tarinan musiikilliseksi oopperaksi, jonka kuuntelua ei voi pysäyttää, kun sen kerran on aloittanut.
Bob Kulick soitti levylle lähes kaikki soolot, ja tekee tästä aivan omanlaisensa taideteoksen. Esimerkiksi ”Chainsaw Charlie” sekä ”The Great Misconceptions Of Me” sisältävät soolotyöskentelyä, jonka rooli ei ole vain täyttää biisejä musiikillisesti lahjakkaan soittajan taidonnäyttellä. Soolot kantavat tarinaa eteenpäin ja puhuvat kitaristina tunnetun Jonathan Steelen suulla, usein jopa vaikuttavammin kuin päähahmon sisälle pyrkivään ja konseptin kirjoittaneen Blackien ääni. Kitara itkee, nauraa ja huutaa Steelen koko tunneskaalan. Lopun ”The Great Misconceptions Of Me” realisoi Jonathanin kuoleman oman soittimensa kielien kautta, lopun sooloissa kitara nuotteineen tuntuu kuolevan päähahmon mukana.
Kyseessä on todennäköisesti metallihistorian kaikkien aikojen paras teemalevy ja loistava esimerkki musiikin ja tarinan saumattomasta yhteensopivuudesta. Lisäksi albumin teemat, rikkinäisestä kodista, kateudestam, toivosta, vihasta sekä itsetuhosta ovat universaaleja, ja ne osuvat syvälle.
Lawless levytti ”The Crimson Idolin” tarpeettomasti uudestaan joitain vuosia sitten. Kulick puolestaan nauhoitti vielä ”Still Not Black Enough” -albumin yhtyeen kanssa vuonna 1995. Albumia promotoineessa haastattelussa Lawless totesi toivovansa Chris Holmesin paluuta takaisin bändiin, mahdollisesti Kulickin musiikillisuus ei istunut 1990-luvun erilaista soundimaailmaa tavoitelleen Blackien tulevaisuuden suunnitelmiin. ”Still Not Black Enoughilla” on hetkensä, mutta ”The Crimson Idol” jäi W.A.S.P.:in viimeiseksi merkittäväksi työksi.
R.I.P. Bob Kulick 1950–2020.
Teksti: Ville Krannila
Alta kuunteluun Bob Kulickin hienoa työskentelyä ”The Crimson Idol” sekä ”Paul Stanley” -levyillä:
Led Zeppelin on julkaissut joulukuun 2007 reunion konserttitaltiointinsa ”Celebration Day” katsottavaksi kokonaisuudessaan yhtyeen YouTube-kanavalla.
Kyseessä oli ainutkertainen show, jossa vuonna 1980 hajonnut yhtye palasi vielä kerran lavalle kolmen alkuperäisjäsenensä vokalisti Robert Plantin, kitaristi Jimmy Pagen sekä basisti/kosketinsoittaja John Paul Jonesin voimin. Rummuissa nähtiin edesmenneen rumpalilegenda John Bonhamin poika Jason Bonham. Lontoon O2-areenan konserttiin lippuja tavoittelivat miljoonat fanit turhaan, mutta onneksi keikka julkaistiin viisi vuotta myöhemmin BluRay/DVD/CD -tallenteena.
Konsertti on katsottavissa 2.6.2020 saakka.
https://www.youtube.com/watch?v=HkqIEeyOz4w
Settilista: 1. Good Times Bad Times 2. Ramble On 3. Black Dog 4. In My Time Of Dying 5. For Your Life 6. Trampled Under Foot 7. Nobody’s Fault But Mine 8. No Quarter 9. Since I’ve Been Loving You 10. Dazed And Confused 11. Stairway To Heaven 12. The Song Remains The Same 13. Misty Mountain Hop 14. Kashmir 15. Whole Lotta Love 16. Rock And Roll
Doro Pesch on julkaissut kotimaansa Gelsenkirchenin Amfiteatterissa taltioidun karanteenivideon, jossa laulaja esiintyi kitaristi Klaus Vanscheidtin kanssa striimin kautta Saksan TV:lle.
Doro kommentoi:
We did this in the empty Amphitheater in Gelsenkirchen / Germany. Such a great place. Last time I played there it was packed with more than 7000 people. It felt totally surreal to perform there without an audience. I hope so much for live shows to come back soon, and to be safe. Thanks a lot to Klaus Vanscheidt for joining me on guitar, to Thomas von der Heiden Musikfotografie for the nice pix, and of course to the great Rockpalast team and Amphitheater crew!
Kappalelista:
1.I Rule The Ruins
2.Fûr Immer
3.All We Are
4.A Thousand Years
On kulunut 40 vuotta siitä, kun Whitesnake julkaisi kolmannen studioalbuminsa ”Ready An´ Willing”. Legendaarisen Martin Birchin (mm. Iron Maiden, Black Sabbath, Blue Öyster Cult sekä Rainbow) tuottama levy oli siihen asti kovana keikkajyränä tunnetuksi tulleen yhtyeen ensimmäinen kaupallisesti menestynyt levy, sillä albumi kipusi brittien listalla aina sijalle 6, myyden saarivaltiossa kultaa. Levyllä keulamies David Coverdalen rinnalla musisoi monissa liemissä marinoitunut kova viisikko, eli entiset Deep Purple -kumppanit Jon Lord (kosketinsoittimet) ja Ian Paice (rummut), sekä kitaristit Bernie Marsden ja Micky Moody ja basisti Neil Murray.
Levyn avaa yksi legendaarisimmista valkokäärmeviisuista, eli sittemmin ”Slip Of The Tonguella” (1989) uudelleenkäsittelyyn päätynyt ”Fool For Your Loving”. Biisin voi huoleti laskea rokkiklassikoiden joukkoon ja jokaisen kuulijan oma maku ratkaiskoon kumpi versio uppoaa paremmin. Vuoden 1980 ”Fool For Your Loving” svengaa mahtavasti Paice/Murray -kaksikon loihtiman grooven päälle, Coverdalen upean vokalisoinnin viimeistellessä mainion kipaleen. Toisena kuultava ”Sweet Talker” on letkeä kaljarock-boogie, jota voisi kuvata alkuaikojen perus-Whitesnakeksi. Kappale ei ole missään nimessä WS-klassikko, mutta jos biisistä löytyy lehmänkello kertosäkeestä ja lyhyt, mutta komea Lordin urkusoolo, niin ei tämä voi missään nimessä olla huono.
” I want you to rock me. All night long Rope an’ ride me, baby. Do me wrong Roll me over, make be bleed. I’d dance with the devil. To get what I need.”
Albumin nimikkokappale edustaa alkuaikojen Whitesnakea parhaimmillaan: hurja nivustaive-svengi, killeri-kertosäe, saumatonta musisointia ja lyriikat jotka paneutuvat sananmukaisesti itse asiaan. Upea biisi. ”Carry Your Load” nostaa hattua yhdelle Whitesnaken suurelle vaikuttajalle, eli Free-yhtyeelle, sillä niin lähelle kyseisen bändin tuotantoa mennään. Samaa voidaan sanoa Coverdalen jo aiemmin ensimmäisellä soololevyllään ”White Snake” (1977) levyttämällä ”Blindmanilla”. Bluesrock-balladi, jota on höystetty ripauksella soulia välttää pahimmat karikot, ollen yksi suosikeistani levyllä.
”Ain’t Gonna Cry No More” käynnistyy hyvin samoilla linjoilla, kuin edeltäjänsä. Soppaan sekoitetaan kuitenkin hitunen Led Zeppelinia ja lopputuloksena on maukas keitos. ”Love Man” vie kuulijansa matkalle bluesin maailmaan. Biisi ei nouse klassikoiden joukkoon, mutta vanhat tutut mausteet toimivat hyvin myös Whitesnaken käsittelyssä.
” You never call me, babe, until your man is gone I know it’s you. When I pick up the telephone.”
”Black And Bluen” ränttätänttä-rokissa Coverdale toivoo varatulta naiselta hieman rankempaa käsittelyä ja Lordin kapakkapianon värittämä biisi rullaa komeasti. Mainiota kaljoittelu-rokkia. Päätöksenä soivan ”She’s A Womanin” juuret ovat myös syvällä mustassa musassa bändin rokatessa hurjasti. Biisi itsessään on levyn heikoin sävellys, mutta Lordin Moog-soolo ja bändin huikea poljento paikkaa sen, mitä itse kappaleen tasossa menetetään.
”Ready ‘An Willing” on hämmentävä muistutus siitä, mitä alkuaikojen Whitesnake musiikillisesti oli. Matkaa ”MTV-Whitesnakeen” ei ollut kuin seitsemän vuotta, mutta musiikillisesti matka tuntuu vähintään kaksinkertaiselta. Itse pidän yhtyeen kaikista aikakausista, mutta sydämessäni on erityinen paikka alkuaikojen Whitesnaken syntiselle groovelle, jonka bändi jossain määrin myöhemmin menetti. Albumi ei sävellysten tasolta ole muutamaa ässäraitaa lukuun ottamatta mikään nappisuoritus, mutta bändin upeasti svengaava soitto nostaa myös keskinkertaiset biisit lentoon. Erityismaininnan haluan antaa rytmisektio Paice/Murraylle. Herrojen suoritus on upea esimerkki siitä, miten rock-rytmisektion tulee soittaa.
8-/10
Ilkka Järvenpää
1. Fool For Your Loving
2. Sweet Talker
3. Ready An’ Willing
4. Carry Your Load
5. Blindman
6. Ain’t Gonna Cry No More
7. Love Man
8. Black And Blue
9. She’s A Woman
Kotimainen yhden miehen black metal -yhtye Hail Conjurer on julkaissut uuden videon kappaleesta ”Runes Carved In Flesh”. Biisi löytyy bändin uudelta Bestial Burstin kautta ilmestyneeltä albumilta ”Carnal Light”.
Kreikkalaisen äärimetalliyhtye SepticFleshin konsertti elokuun 2019 Wacken Open Air -festareilta on keikkajärjestäjien toimesta katsottavissa kokonaisuudessaan. Yhtye julkaisee livealbumin “Infernus Sinfonica MMXIX” -BluRay/DVD-paketin Season Of Mistin kautta 31.7.2020. Lisätiedot linkistä.
Settilista: 1. Intro 2. Portrait of a Headless Man 3. Pyramid God 4. Martyr 5. Prototype 6. Vampire of Nazareth 7. Communion 8. Anubis 9. Dark Art
Black Star Riders on julkaissut uuden singlen ja lyriikkavideon “Candidate For Heartbreak”. Biisi on aiemmin julkaistu ainoastaan rajoitetulla 1000 kappaleen boksiversiolla yhtyeen tuoreimmasta levystä ”Another State Of Grace”. Bändi kuvaa biisin heijastelevan poikkeustilanteessa taistelevaa maailmaa:
2020 shaped up to be a very different year to what we all expected. COVID-19 took us by surprise forced us to pause, rethink our way of life and observe an unprecedented scenario unraveling on the world’s stage. In this new “hibernated” society, the music industry showed its resilience: managing to keep itself alive, it created a sense of togetherness and an even stronger community, through brave songs, never afraid to bring the uncomfortable truths to the table.
Keulamies Ricky Warwick kommentoi:
It’s a rocker! A Scott Gorham and Christian Martucci guitar onslaught. A song about the politics of dancing while the politicians dance around the truth!
Kitaristi Scott Gorham jatkaa:
The song brings back memories of our time in the studio recording ”Another State of Grace”. It was such a great and productive time. We all hope to be back playing to our fans real soon.
Kitaristi Christian Martucci päättää:
This is a really fun song to jam. I love how the guitars drone around Ricky’s vocals, and the awesome groove from Chad and Robbie!
Onslaught julkaisi ensimmäisen singlen “Religiousuicide” tulevalta albumiltaan ”Generation Antichrist”, joka ilmestyy elokuussa AFM-levymerkin kautta. Kyseessä on yhtyeen ensimmäinen levy vuoden 2013 ”VI”-albumin jälkeen ja ensimmäinen, jolla kuullaan uutta vokalistia Dave Garnettia, joka korvasi äskettäin Sy Keenerin. Julkaisupäiväksi on asetettu 7.8.2020 ja ennakkotilausta saa jätettyä linkistä.
1. Rise to Power
2. Strike Fast Strike Hard
3. Bow Down To The Clowns
4. Generation Antichrist
5. All Seeing Eye
6. Addicted To The Smell Of Death
7. Empires Fall
8. Religiousuicide
9. A Perfect Day To Die
Tiedote 27.4.2026
Suomalaiset pienpanimot ovat tunnettuja yhteisöllisyydestä ja toisia tukevasta yhteistyöstä lain sallimissa rajoissa. Yhteistyö saa kuitenkin uuden muodon Masis Breweryn ja Husky Brewingin osalta,...