Kuudes Rites Of North järjestettiin Oulun Club Teatrialla nyt ensimmäistä kertaa.
Kaksipäiväinen tapahtuma toi esiintymislavoille vanhoja konkareita, sekä myös ensikertalaisia Suomen lavoilla. Tapahtumaan oli valikoitu bändejä hieman laajemmalla skaalalla ja esiintyjämäärää kasvatettu edellisistä kerroista.
Pe 24.1.2020
Perjantaina ovet aukesivat 17:30, mikä toi haasteita omaan aikataulutukseen. Saavuin paikalle muutamaa minuuttia ennen ensimmäistä esiintyjää Curse Upon A Prayeria. Omalle kohdalle kyseinen bändi oli tapahtuman yksi odotetuimmista. Ensimmäisenä soittamisessa on varmasti hyvät ja huonot puolensa. Yleisöä ei paikalla ollut kuin kourallinen, mutta show vedettiin silti innolla ja määrätietoisuudella. Setistä nostaisin kappaleet “Rotten Tongues” sekä vastikään julkaistu uskomattoman kova “Infidel”. 10 pistettä!
Lord Of Pagathornia ei keikkalavoilla aikaisemmin oltu nähty, joten harvinaisempaa settiä oli siis luvassa. Keikkaa oli selkeästi harjoiteltu, eikä toiminnasta olisi arvannut, että ensimäistä kertaa lavalla bändi yhdessä touhusi.
Kreikkalainen Embrace Of Thorns veti myös ensimmäisen keikkansa Suomineidon rajojen sisällä. Bändi esiintyi vakuuttavasti, mutta omaan makuun jotain jäi keikasta puuttumaan. Tästä huolimatta merkkaritiskiltä mukaan lähti bändin C-kasetti.
Illan toiseksi viimeinen esiintyjä oli Attic. Bändi oli itselle täysin tuntematon ja ennakkokuuntelun jälkeen mietin, meneekö elämys omaan partaan naureskeluksi. Mutta yhtyeen saavuttua lavalle ja soiton alkaessa jouduin pyörtämään omat ennakkoajatukseni. Todella menevää settiä ja vaikka laulaja meni oman kuunteluskaalan yli reilusti, niin ei kahta puhettakaan, etteikö bändi olisi lunastanut paikkansa näissä kinkereissä. Soitanta oli melodista, mutta silti tunnelma oli saatu kohdilleen lavastuksien sekä valaistuksien avulla. Ehdoton yllättäjä!
Illan viimeinen esiintyjä oli norjalainen Nocturnal Breed. Jos Atticin jälkeen syke oli vielä korkealla, niin tämän esiintymisen jälkeen tahdistimelle tulisi käyttöä. Thrash-legendat vetivät melko mahtipontisen esityksen. Myös juomatarjoilusta bändi piti huolen, kun kaasunaamariin ja nunnan asuun pukeutunut neiti tarjoili eturivin halukkaille faneille ryyppyä suoraan pullosta.
La 25.1.2020
Päivän nro. kaksi sai korkata Azazel. Yleisöä oli hieman enemmän, kun edellisen päivän aloituksessa, vaikka edelleen vähälukuiselle yleisölle bändi sai julistaa sanomaansa. Kulttimaineesta nauttiva Azazel soitti hyvin, mutta laulaja Lord Satanachia jäi hieman poissaolevaksi. Osa ”öhkimisestä” tuli kuin ei kiinnostaisi paskaakaan, mutta esimerkiksi keikan loppuvaiheilla kuultu uusi kappale sai laulajan yrittämään selkeästi paremmin.
Ruotsalainen black metal -pumppu Malakhim oli odotettu bändi lauantaille. Ja kenellekään tuskin jäi epäselväksi, minkä genren miehiä ollaan. Tarjolla oli vahvaa ja synkkää black metallia, eikä ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvä yhtye turhia jännittänyt. Kärkikolmikkoon tästä tapahtumasta Malakhim suoriutui heittämällä.
Spellgothin luotsaama Trollheims Grott nosti ennakko-odotukset korkealle ja itsevarmoin ottein bändi myös lunasti ne. Eläväinen kokoonpano sai yleisöön eloa ja esitys oli miellyttävä kokemus myös yhtyeelle itselleen.
Belgiasta saapuva Possession oli myös yksi tapahtuman ensikertalaisista, jos puhutaan Suomessa esiintymisistä. Bändin aggressiivinen esiintyminen toi etäisesti mieleen Mardukin viime Steelfest-keikan. Eturivissä saatiin nyrkkejä ilmaan ja bändi sai esitellä omia niskalihaksiaan moshauksen muodossa.
Acherontas oli valikoitunut tapahtuman viimeiseksi esiintyjäksi. Bändin mystinen black metal sai ihmiset haltuunsa ja välistä yleisössä oli jopa hiljaisen kunnioittava ilmapiiri. Ehdottoman hyvä valinta tapahtuman loppuun.
Rites Of North järjestettiin toista kertaa kaksi päiväisenä, mutta ensimmäistä kertaa Teatrialla. Osalla bändeistä äänentoisto puuroutui hieman, mutta pääasiallisesti selvän äänimaailmasta kuitenkin sai. Keikkapaikkana Teatria on loistava, mutta kävijämäärä jäi luultavasti odotettua pienemmäksi. Oliko syynä lippujen hinnat, esiintyjät, vuodenaika tai mikä tahansa, niin säälittävän vähän porukkaa oli. Toivottavasti jatkossa tällaisille tapahtumille löytyy myös kävijöitä, jotta jatkoa myös tulee. Henkilökunta oli erittäin ystävällistä, eikä järjestyshäiriöitä paikalla näkynyt. Kasvua tapahtumaan oli selkeästi haettu laajemmalla skaalalla, eikä huonoa sanottavaa itsellä jäänyt. Nyt kaikki metallipäät itseä niskasta kiinni ja lähtekää niille keikoille!
Raportti ja kuvat: Jarno Saarinen ©Metalliluola
Hieman jo oululaistunut hämeenlinnan kasvatti. Musiikkiskaala kohtuu leveällä, mutta black metal herättää suurimmat tuntemukset. Vapaa-aika kuluu kolmen kääpiön, keikkojen ja musiikin parissa.
