Ensiferumin ja Turisaksen riveistä tutuksi tullut digihanuristi Netta Skog on nähty Ensiferumista lähtönsä jälkeen lavalla paitsi soolona, myös Mokoman ja Nightwishin kanssa.
Tulossa on suuri soolokonsertti elokuvamusiikki-teemalla. The Greatest Movies Of All Time -teemakonsertti järjestetään Karkkilan Karkkila-salissa syyskuun 29. päivä.
Netta Skog ei ole haitarinsoittajana ainoastaan metallimuusikko, mutta myös sitä. Skogin matka metallimusiikin pariin artistina alkoi 16-vuotiaana, kun hän voitti Kultainen Harmonikka -kilpailun Nightwishin kappaleella “Dead To The World” vuonna 2006. Hänen ajatuksenaan ei ollut ryhtyä metallimuusikoksi edes silloin.
“En vielä silloinkaan ajatellut, että lähtisin siitä metallipiireihin vaan olin jäänyt siihen ajatukseen, että hanurilla soitetaan vaan ja ainoastaan perinteistä, ja joskus ehkä jotain räväkämpää, mutta sitäkin hillitysti”, nauraa Skog.
Vuonna 2007 Skog sai kuitenkin kesken lukion oppitunnin puhelun Turisaksen puuhamieheltä Mathias Nygårdilta.
“Hän teki hyvin selväksi puhelun alussa, ettei kyse ole vitsistä. Hän kysyi haluaisinko lähteä Turisaksen kanssa neljän viikon Euroopan kiertueelle tyyliin viikon päästä. Ja kas, tässä ollaan. Kiitos tuhannesti Mathiakselle luottamuksesta!” hanuristi jatkaa.
Turisaksen kyydistä hypättyään Skog teki muutaman vuoden muuta, muun muassa osallistui Tangolaulukilpailuihin mukavalla menestyksellä. Metalli vei kuitenkin harmonikansoittajan mennessään vuonna 2015, kun Ensiferum pyysi Skogia liittymään riveihinsä kosketinsoittaja Emmi Silvennoisen lähdettyä bändistä. Ensiferumissa Skog pääsi osallistumaan myös sävellystyöhön.
“Turisaksessa en ikinä osallistunut musiikin tekoon, koska se oli pääasiassa Mathiaksen hommia. Ja hyvä näin, Mathias on kyllä uskomaton nero siinä mitä hän tekee. Ensiferumissa pääsin sitten osallistumaan ”Two Paths” -levyn sävellykseen aivan alusta lähtien. Ensiferumissa sävellystyö erosi myös muilla tavoilla Turisaksesta aivan täysin. Ensiferumissa mentiin treenikselle, ja jollain saattoi olla joku riffi tai melodia, jota aloitettiin porukalla työstää. On ollut mahtavaa saada olla osa molempia kokoonpanoja, ja kokea täysin erilaiset tavat työskennellä!” kiittää Skog kollegojaan molemmissa bändeissä.
Esikuvissa hyvää draivia, neroutta ja tyylikästä rajojen rikkomista
Skog mainitsee musiikillisiksi esikuvikseen poikkitaiteellisesti harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen, elokuvasäveltäjä Hans Zimmerin sekä pop-diiva Lady Gagan. Skogin esikuvat tekevät työtään hyvällä draivilla ja rajoja tyylikkäästi rikkoen.
“Kaikki nämä esikuvat kuuluvat musiikissani niin, että itsekin haluan rikkoa rajoja ja tehdä asioita eri tavalla kuin muut”, summaa Skog.
Metallimusiikissa nykyään vallalla oleva eeppisten ja elokuvamaisten, isojen orkestraatioiden käyttö sopii Netta Skogin tyyliin myös.
“Itse kuulun siihen ryhmään, joka haluaa oman musiikkinsa kuulostavan niin järjettömän isolta kuin olla ja voi. Eli kaikkea paljon ja koko ajan, haha! More is more, sanoi eräs kitarasankari”, nauraa Skog.
Hanuri bändissä tuo ilmettä ja lavalle liikettä
Skog on tullut bändeihin kosketinsoittajan tilalle, mutta vastaava soitin se ei ole. Mitä mitä harmonikka antaa metallibändille ilmeen lisäksi?
“Akustinen hanuri eroaa koskettimista todella paljon. Digitaalinen haitari kiippareiden rinnalla eroaa taas toisesta suurimmilta osin vain ulkonäkönsä takia. Digihaitarissa on kaikki soundit, mitä yleensä kosketinsoittimessa. Roland on tosin hienosti luonut digihaitarille vielä jopa suuremmat ja moniulotteisemmat soundit, joiden ansiosta esimerkiksi pystyn itse tekemään keikkaa niin sanottuna yhden naisen orkesterina”, pohtii Skog. Hänen soolokeikoillaan käyneet ovat päässeet tutustumaan digihaitarin moniin mahdollisuuksiin.
“Riippuen tietysti onko haitari akustinen vai digimalli, tuo se bändiin kuin bändiin aina jotain ”uutta”, koska pidetään sitä edelleenkin hieman erikoisempana soittimena. Jos kiipparisti korvataan esimerkiksi digihaitaristilla, kuten Ensiferumissa tehtiin, mahdollisti se muun muassa sen, että saatiin lavalle enemmän liikettä, kun synasoundien soittajan ei tarvinnut kököttää yhdessä paikassa, vaikka soundit olivat samat.”
Nightwishin kanssa esiintyminen merkitsi ympyrän sulkeutumista
Kiireinen artisti on soittanut livekeikkoja myös muiden bändien ja artistien kanssa, kuten Mokoman, Turmion Kätilöiden, Timo Kotipellon, Nightwishin, Jarkko Aholan ja JP Leppäluodon.
“Nightwishin kanssa esiintyminen merkitsi itselleni jonkinlaista ympyrän sulkeutumista. Kaikki kuitenkin lähti silloin vuonna 2006 Nightwishin ansiosta, ja nyt tavallaan päätin matkani heidän kanssaan. Päättymisellä tarkoitan sitä, että omalla tavallani kiitin heitä kaikista näistä vuosista, joiden aikana olen kasvanut tällaiseksi muusikoksi ja ihmiseksi, kuin nyt olen. Ilman tuota bändiä en todellakaan seisoisi nyt tässä, kokopäiväisenä muusikkona. Kiitos Nightwish!” kuvaa Netta.
Myös Mokoman kanssa Skog on esiintynyt useamman kerran kuluneen vuoden aikana. Tuleeko yhteistyö Mokoman kanssa jatkumaan?
“Voi Mokoma, aivan ihanat miehet! Olen ihan super-onnellinen että olen päässyt heidän remmiinsä! Akustiset keikat ovat ollut ehdottomasti äärettömän upeita ja nautin soittamisesta noiden tyyppien kanssa. Siinä on erittäin hieno ryhmä, jota kunnioitan ja arvostan todella paljon, ja joilta olen oppinut paljon musiikista ja elämästä. Joten todella toivon, että lisää keikkoja tulisi jatkossa!” toivoo Skog.
Hiljaisesta haaveesta soolokonsertiksi
Ajatus leffasoundtrack-teemaisesta konsertista lähti Skogin ystävältä joitain vuosia sitten, artistin kuunneltua kotona Titanic-elokuvan soundtrackia.
“Näköjään ajatus on hiipinyt mieleen vähän väliä, koska viime vuonna tuli ahaa-elämys, että NYT sen aika on. Ja totta kai, rakastan itse elokuvia ja varsinkin niiden musiikkia suunnattomasti, joten tämä on ollut niin sanottuna hiljaisena haaveena jo pitkään”, Skog tuumii.
Usein orkesterin voimin soitetun elokuvamusiikin sovittaminen yhden naisen digiharmonikka-versioiksi ei ole sujunut käden käänteessä. Huolimatta siitä, että Skog varautui haasteisiin, on työmäärä tuntunut monumentaaliselta ja luovuttaminen on ehtinyt käydä mielessä. Syyskuun lopussa kova työ palkitaan.
“Tietysti on jo oma haasteensa siinä, kun yrittää korvakuulolta opetella teoksia ja saada selvää harmonioista ja jopa soittimista, puhumattakaan sitten niiden yhteen soittamisesta. Mutta nyt alkaa tuntua, että alan olla melko tyytyväinen lopputuloksiin”, kertoo Skog. “On ollut kyllä NIIN siisti projekti tämä, että itku varmasti pääsee tuolloin.
Kappaleet valikoituivat ihmisille tutuista elokuvista, ja sen perusteella, että ne oli mahdollista ylipäätään sovittaa yhdelle digihaitarille.
“Tutkiskelin paljon erilaisia ”Best movies ever”-listoja pitkin internettiä. Tietysti minulla oli ne muutamat omat suosikkini, mitkä joka tapauksessa otan ohjelmistoon, vaikka eivät niin sanottuja klassikkoelokuvia olisi”, valottaa Skog settilistan suunnittelua. “Tietysti piti myös miettiä konsertin kokonaisuutta ja draamankaarta. Ei koko aikaa pelkästään voi olla mahtipontista tykitystä, vaan on pakko saada myös välillä rauhoittua, mutta kuitenkin lopettaa siihen huippukohtaan.”
Samalla konseptilla ei vielä ole luvassa uusia konsertteja. Halu olisi suuri, mutta ensin on tavoitteena hoitaa tämä projekti kunnialla kotiin.
Leffakonsertin jälkeen alkaa joululaulusesonki
Loppuvuoden ajankäytön Skog on suunnitellut menevän samalla kaavalla kuin tähän asti, eli treenaten ja ensi vuoden suunnitelmia tehden.
“Omien joulukonserttien ohjelmistot pitää sovittaa ja treenata. Sitten Jarkko Aholan ”Nostalgiaa” -kiertueen biisit haltuun ja tietysti vielä JP Leppäluodon joulukeikkojen treenit. Ei tässä tylsää tule, mikä on aivan ihanaa! Olen kyllä kiitollinen joka päivä tästä, että saan tehdä työkseni sitä, mitä rakastan eniten.”
Myös joulu on tulossa, Netta Skogin lempisesonki. Eikö kaikkien joululaulujen treenaaminen ja esittäminen vuodesta toiseen saa kappaleita maistumaan puulta ja tohotusta kyllästyttämään?
“Ei todellakaan! Voisin kuunnella joululauluja läpi vuoden!”, nauraa hanuristi.
Tarkasta tulevien keikkojen tilanne osoitteesta: www.nettaskog.com.
Haastattelu ja livekuvat: Raisa Krogerus
Möröistä blues rockiin ja punkkiin seikkaileva nörtähtävä kameranainen. Jos en ole keikalla, niin olen todennäköisesti puuhaamassa hevosen kanssa, pelaamassa tai lukemassa Terry Pratchettia tai Jane Austenia muutama kissa sylissä.
