Floridasta lähtöisin oleva Iced Earth avasi uuden vuosituhannen täyspitkien levyjen osalta ”Horror Shown” myötä. Bändillä oli takanaan tehokas 1990-luku, jolloin tiheästi kokoonpanoaan vaihdellut ryhmä oli luonut itselleen kovan maineen tiukkana livebändinä ja siinä sivussa kitaristi Jon Schafferin riffimylly oli jauhanut viisi albumillista thrash-vaikutteista voimametallia.
Aiemmilla levyillä oli ollut useampi välittömästi luulot pois ottava ässäraita ja myös kokonaisuudet olivat raskaista ja ajoittain myös pitkistä biiseistä huolimatta helposti lähestyttäviä. Tällä kertaa ensimmäiset kuuntelut olivat miltei tuskallisia, sillä esiin ei noussut montaa huippuhetkeä ja äkkinäisesti ehti jo ajatella bändin lyöneen kirveensä kiveen pahemman kerran.
Albumin jälkimainingeissa Schaffer antoi lausuntoja, joissa kitaristi kertoi mm. ettei olisi halunnut antaa tätä levyä Century Medialle. Tästä voi päätellä, ettei sävellyksistä pääsääntöisesti vastaava bändipomo ollut edes itse täysin tyytyväinen lopputulokseen. Näistä haasteista huolimatta ”Horror Show” paljastuu lopulta kuulijan huojennukseksi suuremmalta osin toimivaksi levyksi.
Avausraita ”Wolf”, rouhealla riffillä käynnistyvä ”Frankenstein” ja synkkä, mutta silti lennokas ”Dracula” ovat nopeimmin maaliinsa löytävät sävellykset. Biiseistä löytyy juuri sellaista ruutia ja tarttuvuutta, mitä bändin tekemisissä on ollut kuultavissa myös aiemmin.
Slovari ”Ghost Of Freedom” nousee myös levyn kärkikastiin, ja raita pärjää myös bändin koko tuotannon kyseisen kappaletyypin parhaita otoksia järjestykseen laitettaessa. Lisäksi synkkä ”Damien” nousee ehdottomasti albumin eliittiin, mutta ehdoton helmi on päätösraita ”The Phantom Opera Ghost”. Vokalisti Matthew Barlow naulaa oman osuutensa totuttuun tapaan komeasti ja mies saa hienosti tukea nykyään PowerTribessa laulavalta Yunhui ”Missy” Percifieldilta.
”Horror Show” oli ilmestyessään pienimuotoinen pettymys, eikä levy ole täyden kympin suoritus edelleenkään. Kokonaisuus on hajanaisempi kuin aiemmin, mutta parhaat biisit ovat sen verran kovaa tavaraa, että albumi jää plussan puolelle tuntuvasti. Se ei ole Iced Earthin parasta satoa, mutta sijoittuu ehdottomasti kovatasoisen diskografian keskikastin paremmalla puoliskolla. Se on paljon sanottu, kun puhe on bändistä jonka CV:sta löytyy mm. ”Night Of The Stormriderin”, ”Burnt Offeringsin”, ”Dark Sagan” sekä ”The Glorious Burdenin” kaltaisia ässälevyjä.
8+/10
Miika Manninen
1. Wolf
2. Damien
3. Jack
4. Ghost Of Freedom
5. Im-Ho-Tep (Pharaoh´s Curse)
6. Jekyll & Hyde
7. Dragon´s Child
8. Frankenstein
9. Dracula
10. The Phantom Opera Ghost
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}