Doro – Forever Warriors / Forever United (2018)

MAINOS:




Tiedättehän mitä muurahaispesässä tapahtuu keväisin, kun auringonsäteet alkavat lämmittää ja luonto herää henkiin? Alkaa tapahtua! Ensin liike on verkkaisempaa, mutta se kiihtyy mitä pidemmälle kevät etenee. Tämä ilmiö tuli mieleeni, kun sain käsiini Doron studiotuotoksen ”Forever Warriors/Forever United”, joka ei ole mikä tahansa albumikokonaisuus. Nyt puhutaan Guns N` Rosesin vuoden 1991 Use Your Illusioniin” verrattavissa olevasta 25 kappaleen tuplacd:stä, jonka levyt on ristitty omilla nimillään.

Kuuntelin albumit läpi kertaistumalta ja olin ymmälläni. Kuin keväiset muurahaiset aloin heräillä Doro-horroksestani ja kuunnella musiikkia suurella mielenkiinnolla. Laulajan 2000-luvun albumit eivät minussa ole suuria tunteita herättäneet, mutta nyt osui herkkään kohtaan ja tämä pitkä kokonaisuus kolahti lujaa. Oli aika ryhtyä muurahaiseksi ja ryhtyä kantamaan pesään tavaraa kuuntelemalla levyjä alusta loppuun ja aloittaa alusta viimeisen biisin loputtua.

Doro on siitä mielenkiintoinen artisti, paitsi että hänen laulusoundinsa on säilynyt hienosti, niin yli 40 vuoden uran jälkeen siitä löytyy sävyjä, jotka sopivat kappaleiden teemoihin ja sävyihin loistavasti. Tätä ominaisuutta hyödynnetään näillä kahdella albumilla rohkeasti.

Se räväkkä ”Metalli-Doro” joka kiljuu ja rääkyy, päästetään irti heti ”Forever Warriors” -levyn alkukahinoissa kappaleissa ”All For Metal ”ja ”Bastardos”. Sitten on se tunteellinen, herkkä ja kaunisääninen Doro, jonka ääni on kuin säkenöivä timantti auringonsäteen osuessa siihen. Tässä tapauksessa sävellys on aurinko ja Doron ääni on timantti.

Yhteen osuessaan ne loistavat häikäisevästi ja näitä esimerkkejä on 25 raidan joukossa useita. ”Soldier Of Metal”, ”Love Gone To Hell” ja ”Freunde Für Leben” ovat tyyppiesimerkkejä tästä ja ”Forever Warriorsilta” löytyy myös uusi aluevaltaus Dorolta – nimittäin vieraileva Amon Amarth -solisti Johan Hegg, jonka kanssa vedetään hurja ”If I Can´t Have You – No One Will”. Mies antaa aimoannoksen vastarakkautta omalla vastustamattomalla murinallaan ja tämä luo vahvan kontrastin Doron laulusoundille.

Mielenkiintoista on huomata, että mukaan on poimittu mukaan pari coveria, joista Whitesnaken vuoden 1981 ”Don´t Break My Heart Again” on alkuperäistä kunnioittava niin soitannollisesti kuin laulultaan. Doro saa biisin toimimaan hienosti ja naisen näkökulmaa hyödyntäen. Se toinen cover löytyy ”Forever United” -albumilta ja on Lemmylle omistettu Motörheadin ”Lost In The Ozone”.

Kaiken kaikkiaan ensimmäisen CD:n kappaleet toimivat hienosti kautta linjan, eikä notkahduksia tapahdu. Myös kappaleiden järjestys on tarkkaan harkittu rymisevien heavypalojen vaihdellessa herkempien tunnelmointien kanssa tarttuvalla tavalla.

Kuva: Ossi Neijonen

”Forever United” starttaa tarttuvalla ”Résistance”-räiskeellä, joka jää päähän soimaan ”Forever Warriorsilta” löytyvän ”All For Metal” –singlen tavoin. Näin pitää levy avata. Tunnelmaveto ”Lift Me Up” vie jälleen seesteisemmille vesille, tällä kertaa tosin särökitaroiden muristessa kertosäkeen taustalla.

Doron muuntautumiskyky on ihailtavaa ja juuri nämä vahvan tunnelatauksen omaavat kappaleet saavat ihokarvat nousemaan pystyyn ja kuuntelemaan lauilajan ääntä luomoutuneena. Eikä sovi unohtaa, että ne koskettavat ensikuuntelulta ja jatkavat kasvamistaan kuuntelukertojen myötä.

”Love Is A Sin” toimii myös usean osa-alueen voimin. Jälleen päästetään vierailija ääneen miesäänen muodossa, kertosäe on komea ja biisi kulkee ripeän 16-osakompin varassa hienosti läpi. Erityismaininnan saavat myös Lemmystä kertova “Living Life To The Fullest”, “1000 Years” sekä aiemmin mainittu “Lost In The Ozone”. Kaikissa on vahva melodia, tunnelataus ja Doron vokalisointi on kaunista kuultavaa ja tästä on naisen fanikaarti mielissään, koska näistä elementeistä vokalisti on tullut tunnetuksi. Kahdesta CD:stä on vaikea valita parempaa ja mieluiten ne kuuntelee putkeen jos vain luppoaikaa on riittävästi.

Tämä kahden levyn kokonaisuus on vahva näyttö 60 vuotta täyttävältä naiselta, joka on kulkenut pitkän tien 1980-luvun alusta aina näihin päiviin saakka. Se on myös kunnianhimoinen suoritus ja lunastaa takaisin perheidensä ja elämänsä syövereihin eksyneitä metallimusiikin ystäviä, joihin Doron ääni on joskus tehnyt vaikutuksen. Olen  tarkasti kuulolla mitä Doron tuleviin tekeleisiin tulee ja sanon teille, jotka eivät aiemmin ole tämän metalliladyn tuotoksiin tutustunut, nyt on korkea aika.

9/10

Tomi Nousiainen-Gunnar

CD1 ‘Forever Warriors’ :

1. All For Metal (feat Mille, Johan Hegg, Chuck Billy, Warrel Dane, Jeff Waters, Sabaton, Ross The Boss, Rock‘n’Rolf, Tommy Bolan, Andy Brings and The Ultimate Doro Clan)
2. Bastardos
3. If I Can’t Have You – No One Will (feat Johan Hegg)
4. Soldier Of Metal
5. Turn It Up
6. Blood, Sweat And Rock ‘n’ Roll
7. Don’t Break My Heart Again
8. Love’s Gone To Hell
9. Freunde Fürs Leben
10. Backstage To Heaven
11. Be Strong (bonus track)
12. Black Ballad (bonus track)
13. Bring My Hero Back Home Again (bonus track)

CD2 ‘Forever United’ :
1. Résistance
2. Lift Me Up
3. Heartbroken (feat Doug Aldrich)
4. It Cuts So Deep
5. Love Is A Sin
6. Living Life To The Fullest
7. 1000 Years
8. Fight Through The Fire
9. Lost In The Ozone
10. Caruso (Bonus Track)
11. Tra Como E Coriovallum (instrumental) (bonus track)
12. Metal Is My Alcohol (bonus track)

+ artikkelit

Raskaamman musiikin aktiivinen kuluttaja. Rumpujen soitto on seurannut mukana kesästä 1985 asti ja bänditouhuissa on vaikutettu mm. entisen AC/DC-vokalisti Dave Evansin Finnish Badasses-yhtyeessä. Vapaa-aikaan kuuluvat kalastus, koirat ja lukeminen.