Svart Records lienee tunnetumpi aavistuksen kevyemmän ja toisinaan trippaavamman musiikin jakelijana. Aika ajoin lafkan suojiin eksyy kuitenkin myös rankempaa sekä synkempää materiaalia kuten nyt norjalais-brittiläinen The Deathtrip.
Bändin vuonna 2014 julkaistu esikoisalbumi tykitti kuuloelimille menevän annoksen pääosin suoraviivaista norja-bläkkistä ja vaikka kakkoslevy ”Demon Solar Totem” on pohjimmiltaan veistetty samasta puusta, viisi vuotta tuovat mukanaan muutoksia. Suurimpana uudistuksena lienee Kvohstin paluu mikrofonin ääreen reilun vuosikymmenen tauon jälkeen. Miehen ääni eroaa melko lailla ”Deep Drone Masterilla” vaikuttaneen Aldrahnin laulusuorituksesta, joten jää kuulijan päätettäväksi, onko tämä hyvä asia.
Muutoksen tuulia on myös eksynyt sävellyspuolelle. Vaikka edelleen luovitaan vanhan Darkthronen, Thornsin ja Burzumin hengessä on materiaali edelliseen verrattuna melko maalailevaa sekä tunnelmoivaa. Tunnelma on jopa eteeristä siinä mielessä, että ”Demon Solar Totem” jää jollain tavalla etäiseksi ja aineettomaksi. Useampi kuuntelukerta ei tuo mukanaan sen enempää tarttumapintaa.
Puutteistaan huolimatta kyseessä on kelpo levytys, joka tarjoaa rahoille vastinetta erityisesti 1990-luvun norjaskenen ystäville, vaikka aivan debyytin tasolle ei ylletä.
7/10
Marko Klingberg
1.Demon Solar Totem
2.Angel Fossils
3.Enter Spectral Realms
4.Surrender To A Higher Power
5.Vintage Telepathy
6.Abraxas Mirrors
7.Awaiting A New Maker
Kipinä raskaampaa musiikkia kohtaan syttyi jo vaahtosammuttimen kokoisena 80-luvulla enon levykokoelmaa selaillessa. Number Of The Beastin kaltaiset kansikuvat iskostuivat lähtemättömästi nuoren miehenalun verkkokalvoille. Siitä asti on metallisempi musiikki ollut iso osa elämää. Ja vaikka olen kaikkiruokainen, on raskaampi ja synkempi ulosanti lähimpänä sydäntä.
 Metalliluolan arvio, Marko Klingberg.){kind=link}