[three_fourth]Jyväskylästä tärähtää ja komeasti! Status Abnormisin toinen täyspitkä ”Amor Fati” paukuttaa industrial metallia thrash-vivahteella. Tosin tuohon ainaiseen lokeroimiseen tämä julkaisu on kohtuullisen haasteellinen, mutta nimettäköön tuonne kuitenkin täysin positiivisessa mielessä. Vaikutteita on myös selkeästi otettu Strapping Young Ladista. Itselleni tämä julkaisu oli ensikosketus Status Abnormisin tuotantoon.
Edellä mainituista asioista huolimatta, kyseessä on erittäin mielenkiintoinen ja maistuva julkaisu. Albumin avausraita ”Ship Of Fools” tuskin jättää ketään kannoilleen seisomaan, sillä pienen intron jälkeen turpaanmättötermein avokämmenellä läimintä jätetään muille orkestereille. Turpaan vedetään ilman hanskoja ja tanakasti! Vokaaliosuudet tulevat erittäin voimakkaasti, niillä samoilla verisillä nyrkeillä, joilla myös loppu bändi hoitaa hommansa. Kääntöpuolella taasen tarjotaan myös erittäin hyvin toimivaa puhtaampaa laulua, joka sopivalla suhteella herättelee maahan tuupertuneen vastaanottajan.
Kappaleet ”White Ink” ja ”Rapturous Wrath” pysyttelevät aikalailla samassa vauhdissa kuin avausraita, tuoden kuitenkin mukaan myös paljon teatraalisuutta ja välillä tuntuu, että sana kolossaalinen ei ole huono kuvaamaan meininkiä. Neljäs biisi ”Sunfire” sisältää lähes psykedeelistä meininkiä, istuen kuitenkin hyvin kokonaisuuteen. ”Sophia” tarjoilee hieman rauhallisempaa menoa, sekä hieman heleämpääkin laulua unohtamatta kuitenkaan mistä tällä albumilla on kyse. Päätöksenä kuultava nimikappale ”Amor Fati” on ehdottomasti levyn parasta antia omaan korvaan. Puhtaimmista vokaaliosuuksista tuli jopa mieleen ICS Vortex, joka varmasti monelle ihmiselle kilkattaa kelloja. Sävellyksestä löytyy myös sopivassa suhteessa raskaampaa menoa ja melodioita.
Kokonaisuudessaan julkaisu tarjoaa erittäin monipuolisen kappaletarjonnan. Vaikka biisit ovatkin välillä kohtuullisen vaikeasti pureskeltavia, niin kyllä tästä muutaman kuuntelukerran jälkeen saa hyvinkin lohkaistua itselleen ne mieluisimmat purtavat. Äänimaailmaltaan teos on erittäin onnistunut ja soittimien kanssa bändillä ei tunnu ongelmia olevan. Vokaaliosuudet on hoidettu mallikkaasti ja erityismaininta kyllä lähtee allekirjoittaneelta puhtaampien osuuksien suunnalle. Jos mielenkiintoa on hieman monimutkaisempaan musiikkiin, joka saattaa saada kuulijan välillä tuskan, ilon ja mielihyvän rajamaille on tämä valinta silloin kohtuullisen helppo. Ja vaikka se albumin punainen lanka ei ihan heti löytyisikään, niin kyllä se siellä kuitenkin on kaivettavissa. Tosin lankaa tälle levylle ei ole vedetty todellakaan suoraan, mutta se tästä tekeekin paljon mielenkiintoisemman.
8½/10
Jarno Kärnä
[/three_fourth] [one_fourth_last]
1. Ship of Fools
2. White Ink
3. Rapturous Wrath
4. Sunfire
5. Remission
6. Interlude
7. Sophia
8. Amor Fati[/one_fourth_last]
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arviossa.){kind=link}