Marraskuussa 1993 Motörhead rykäisi maailmaan studiolevynsä numero 11, joka sai bändille osuvan nimen ”Bastards”. Kyseinen albumi oli samalla ensimmäinen, jolla Motörheadin tuottamisesta vastasi yhtyeen kanssa loppuun saakka yhteistyötä tehnyt Howard Benson.
LP käynnistyy todellisella tappotriolla ”On Your Feet Or On Your Knees” – ”Burner” – ”Death Or Glory”, joka lyö kuulijaa turpaan taatulla Motörhead-tyylillä. ”I Am The Sword” pitää meiningin yllä, pitkälti mainion kitarariffin voimin, kunnes ”Born To Raise Hell” putsaa pöydän lopullisesti. Kappale nousee bändin klassikoiden joukkoon.
”Don’t Let Daddy Kiss Me” on yllättävä veto. Lemmy tarjosi tätä Motörhead-mittapuulla kaunista akustista balladia niin Lita Fordille, kuin Joan Jettille. Kumpikaan ei halunnut levyttää kappaletta, vaikka se olisi Lemmyn mielestä päässyt vielä paremmin oikeuksiinsa naisen laulamana. Ei tässä Motörhead-versiossa ole mitään vikaa, vaikka se äkkiseltään kuulostaa oudolta tutun tuuttauksen seassa.
”Bad Woman” on taattua Motör-boogieta, ollen mainio ränttätänttä-rock pala. ”Liar” on puolestaan ilkeä ja raskas runttaus, jolla yhtye saattoi tavoitella ”Orgasmatronin” tunnelmia, siinä onnistumatta.
”Lost In The Ozone” yllättää kuulijan jälleen akustisilla kitaroilla, mutta ei huolta, raidalta löytyy myös tuttua rouhintaa. Tasokkaan levyn materiaali pysyy laadukkaana myös päättävän kolmikon ”I’m Your Man” – ”We Bring The Shake” – ”Devils” aikana. Oma suosikkini näistä on ”We Bring The Shake” happorockiin vivahtavan säkeistö-riffinsä ansiosta.
Lemmy itse piti ”Bastardsia” yhtenä Motörheadin uran parhaista levyistä, joka kärsi siitä, että se julkaistiin pienen ZYX Musicin kautta ja seurannut promootio oli niukkaa. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että se on Motörheadin pitkän uran viiden parhaimman studioalbumin joukossa.
Mikäli et ole ”Bastardsiin” vielä tutustunut, suosittelen pikaista kurssin korjaamista. Kannattaa varata useampi kylmä sihi-juoma kuuntelusessioihin. Tämä levy nimittäin saa kolotuksen aikaan oluthampaassa.
Lopuksi pitää vielä mainita, että ”Bastards” oli ensimmäinen Motörhead-levy, jolla Mikkey Dee oli mukana vakiomiehen roolissa. Dee toimi edellisellä ”March Ör Die” -kiekolla vielä vierailevan rumpalin tittelillä.
9+/10
Ilkka Järvenpää
1. On Your Feet Or On Your Knees
2. Burner
3. Death Or Glory
4. I Am The Sword
5. Born To Raise Hell
6. Don’t Let Daddy Kiss Me
7. Bad Woman
8. Liar
9. Lost In The Ozone
10. I’m Your Man
11. We Bring The Shake
12. Devils
Vankasti kasarihevin, AOR:n ja ns. classic rockin suuntaan kumartava oululainen vanhempi herrasmies. Elämä pyörii pitkälti perheen, musahommien, siviilityön ja kuntoilun ympärillä. Harrastuksiin kuuluu elokuvat, englannin valioliiga, lukeminen, sekä hyvä ruoka ja juoma.
 Metalliluolan arvio, Ilkka Järvenpää.){kind=link}