Invisible Enemy on vuonna 2014 perustettu suomalais-italialainen yhtye, joka pitää majaa pääkaupunkiseudulla. ”Diversity” on monipuolista metallia tykittävän bändin ensimmäinen albumi, eikä herroja voi ainakaan syyttää liian yksitoikkoisiin ratkaisuihin päätymisestä. Debyyttilevyllä matkustetaan power metalin kautta thrashiin ja välillä sekaan kaadetaan progressiivisiakin mausteita sekä industrial-vaikutteita.
Levyä kuunnellessa huomio kiinnittyy ensimmäisenä upeaan äänimaailmaan ja onkin hatunnoston arvoinen suoritus saada näin hienoa jälkeä aikaan ”kengännauhabudjetilla”, kuten bändin jäsenet itse levyn budjettia kuvailevat. Komeat orkestraatiot ja todella ilmavan kuuloinen soitto tekevät ”Diversitysta” miellyttävän kuunteluelämyksen, eivätkä biisitkään kehnoja ole.
Albumi käynnistyy kahdella suoraviivaisella ja tarttuvalla kappaleella, bändin nimibiisin maalaillessa orkestraatioiden sekä sotaan sijoittuvien lyriikoiden kera komeaa tunnelmaa. Toisena kuulijan korvakäytäviin päästetään irti hyökkäävämpi ”Commandos”, joka tarjoaa rivakampaa kyytiä tiukalla otteella. Levyn alkupuoliskolta mainitsemisen arvoinen raita on myös ”Worthless Heart”-slovari, joka välttää hienosti hitureiden karikot ollen hieno pala ilman liiallista siirappia. Vaikka avauspuoli onkin hivenen kovempi kuin loppupää, ei mitään pahoja ohilaukauksia sekaan ole sattunut. Lähinnä muutama biisi tarvitsee lisää kuuntelukertoja avautuakseen kunnolla. Häntäpään materiaalista parhaiten iskee sarjamurhaajan näkökulmasta tehty aggressiivisempi ”Prey” sekä levyn päättävä, yli 7-minuuttinen instrumentaali ”The Fate Of Atlantis”.
Kokonaisuutena ”Diversity” on valmiin kuuloinen debyyttijulkaisu, jollaisia ei aivan joka päivä tule vastaan. Parista biisistä löytyy jo mukavasti tarttuvuutta ja ei olisi mikään ihme, jos näiltä kavereilta tärähtäisi kunnon hittiäkin myöhemmin tiskiin. Bändin taidokkaan soiton lisäksi maininnan ansaitsee ehdottomasti myös laulaja Sampo Riihimäki, jonka räkäisempi ilmaisu eroaa positiivisella tavalla perinteisistä power metal -äänistä.
Invisible Enemylla vaikuttaa olevan selvä visio siitä, millaista materiaalia halutaan tehdä ja biiseihin on selvästi panostettu. Aiemmin mainittu monipuolisuus on hyödynnetty, eikä lopputulos ole sekava, kuten olisi saattanut äkkinäisten tekijöiden käsissä käydä. Kyseessä on ehdottomasti potentiaalinen uusi yhtye, jonka seuraavaa teosta jäämme innolla odottamaan.
8/10
Miika Manninen
1. Invisible Enemy
2. Commandos
3. Worthless Heart
4. The End Of The Universe
5. Destination Unknown
6. Prey
7. In The Name Of God
8. The Fate Of Atlantis
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}