Vuonna 1977 perustettu Dokken on kulkenut pitkän tien, johon on mahtunut niin turhautunutta odottelua treenikämpillä, suosion hidasta kasvua albumi albumilta kuin pankin räjäyttäneen ”Back For The Attackin” jälkeistä jäsenten välistä eripuraa, joka kulminoitui bändin hajoamiseen vuonna 1988.
Yhtye toimi menestyksen vuosina 1982-1988 samalla klassisella kokoonpanolla ja erityisesti vokalisti Don Dokkenilla sekä kitaristi George Lynchillä menivät taiteelliset näkemykset niin pahasti ristiin, ettei toimintaa haluttu jatkaa moneen vuoteen. Ennen tätä Dokken kuitenkin kokoontui studiolle luomaan uransa kruununjalokiveä ja myydyintä albumiaan. ”Back For The Attack” näki päivänvalon marraskuussa 1987.
Dokken tunnetaan ennen kaikkea Lynchin nopeista sormista yhdistettynä vankkaan riffikäteen sekä Don Dokkenin pehmeä-ääniseen laulumelodioiden tulkintaan. Nämä elementit olivat läsnä kaikilla kolmella aiemmalla albumilla ja levy levyltä osumia alkoi löytyä enemmän. ”Back For The Attackin” kolmestatoista raidasta ja 63 minuutin mitasta singlelohkaisuja löytyi jo neljä, joista eritoten Painajainen Elm Streetillä 3 -leffassa soinut ”Dream Warriors” löi bändin läpi siivittäen samalla albumin myyntiluvut pelkästään Yhdysvalloissa yli miljoonaan kopioon.
Vaan eivät ole heikkoja albumin muut lenkit. Avausraita ”Kiss Of Death” sekä koko A-puoli on yhtä melodisen hard rockin juhlaa, jossa ei riffejä ja komeita kertosäkeitä säästellä. ”Prisonerissa” Lynchin kitara laulaa kuin Don Dokken konsanaan ja kertosäettä tekee mieli hoilata mukana aina kun raidan laittaa soimaan. Saman tekevät ”Night By Night” sekä ”Standing In The Shadows”. A-puolen päättävä instrumentaali ”Mr. Scary” on outo valinta albumille ja keskittyy Lynchin vikkelien sormien esilletuomiseen ja luultavasti vain näppärä melodiakulku on saanut tuottaja Neil Kernonin näyttämään kappaleelle vihreää valoa.
B-puolelta löytyy lisää herkkuja heti kärkeen: ”So Many Tears” jatkaa A-puolen helmen, ”Heaven Sentin” viitoittamalla tiellä eli melodioissa riittää, eikä soittamisen riemulta voi välttyä. Singlelohkaisu, jopa AOR-poluille loikkaava ”Burning Like A Flame” on aavistuksen liian siirappinen omaan makuun, mutta kyllä se ostavalle yleisölle hienosti kelpasi. Biisi kasvatti albumin myyntiä entisestään ja toi lisää ladyja katsomoihin. ”Lost Behind A Wall” on jälleen taattua Dokkenia, joka ei voi ampua ohi bändille vihkiytyneiden korvista. Osuu ja uppoaa!
Kuten arvata saattaa, mahtuu kolmeentoista raitaan väkisin myös tusinatavaraa ja ikävä kyllä ne raidat löytyvät kaikki B-puolelta peräkkäin sijoiteltuna. ”Stop Fighting Love”, ”Cry Of The Gypsy” sekä ”Sleepless Nights” yksinkertaisesti häviävät albumin kärkiraidoille ja kuulostavat valjuilta parempiin veljiinsä verrattuna. Onneksi loppuun on säästetty vielä yksi kova panos, levyn tunnetuin esitys ”Dream Warriors”, joka on ikuisesti bändin kaikkien aikojen parhaiden sävellysten joukossa.
Pakko myöntää, että ”Back For The Attack” on Dokkenin paras albumikokonaisuus ja olisi pienellä tiivistämisellä ollut vieläkin terävämpi. Vinyyliä kuunnellessa levyn pitkät puolen kestot luovat soundista aavistuksen tunkkaisen ja olen odottanut ”Back For The Attackia” julkaisuun uudelleen tuplavinyylinä äänimaailman paranemisen toivossa. Sitä odotellessa pyöriköön tämä alkuperäisversio ja saa noita kärkiraitoja haalittua maksisingleinä, joilla soundit ovat tuhdimmat.
Vaikka yhtye taisteli tauon jälkeen tiensä takaisin parrasvaloihin vuonna 1992 saatiin uutta ”Dysfunctional”-nimellä kulkenutta albumia odottaa aina vuoteen 1995, jolloin aika oli ajanut bändistä ohi ja grungejuna jättänyt miehistön laiturille. Elämä on ja sen tietää myös Dokken. Yhtye, jolla oli kaikki mahdollisuudet ja voiton avaimet käsissään, mutta ne kuuluisat eriävät haaveet kaatoivat melodisen hard rockin menestystarinan. Onneksi musiikki ja muistot elävät ikuisesti.
9/10
Tomi Nousiainen-Gunnar
1. Kiss Of Death
2. Prisoner
3. Night By Night
4. Standing In The Shadows
5. Heaven Sent
6. Mr. Scary
7. So Many Tears
8. Burning Like A Flame
9. Lost Behind The Wall
10. Stop Fighting Love
11. Cry Of The Gypsy
12. Sleepless Night
13. Dream Warriors
Raskaamman musiikin aktiivinen kuluttaja. Rumpujen soitto on seurannut mukana kesästä 1985 asti ja bänditouhuissa on vaikutettu mm. entisen AC/DC-vokalisti Dave Evansin Finnish Badasses-yhtyeessä. Vapaa-aikaan kuuluvat kalastus, koirat ja lukeminen.
 Metalliluolan arvio, Tomi Nousiainen-Gunnar.){kind=link}