Testament – The New Order (1988)

MAINOS:



[three_fourth]Testamentin toinen albumi The New Order otti musiikillisesti ison harppauksen eteenpäin ja nousi tällä levyllä suuremman yleisön tietoisuuteen. Valitettavasti se jää kuitenkin ykköskentän (Metallica, Megadeth, Slayer & Anthrax) levyjen varjoon, vaikka levy on täynnä kuolemattomia kappaleita jotka vielä tänäkin päivänä aiheuttavat kylmiä väreitä fanien keskuudessa. Tästä osoituksena on se, että Testamentin livesetissä tältä levyltä löytyy aina kappaleita joiden aikana fanien nyrkit osoittavat kohti taivasta ja mahdollisuuksien mukaan ”pit” on täynnä ympäriinsä paukkailevia metallipäitä.

Kun palataan ajassa taaksepäin niin tutustuin levyyn vuonna 1990 kun kaveri nauhoitti c-kasetille David Lee Rothin Skyscraperin ja laittoi toiselle puolelle jotain thrashia, kuulemma paskaa musaa ja liian nopeata. Testament oli kyllä tuttu yhtye, mutta fanitus alkoi vasta tämän kasetin myötä. David Lee Rothin ”puoli” ei soinut kuin pari kertaa, mutta Testament sitäkin enemmän. Kun viikkorahoista oli saatu rahat kasaan niin Testamentin siihen mennessä ilmestyneet CD:t ostettiin kokoelmiin ja ne soivat thrash-aallon aikana taukoamatta. Nämä ovat niitä levyjä joiden historiallista merkitystä ei voi väheksyä ja pelkät biisien alkusävelet saavat aikakoneen käyntiin ja palaamaan ajassa taaksepäin.

Mitä levy sitten tarjoilee? Paljon tiukkoja riffejä ja sopivasti melodiaa. Hyvin toimiva konsepti, joka pidemmän päälle alkaa useimmiten puuduttamaan, mutta kun levyltä löytyy biisit The New Order, Trial By Fire, Into The Pit, Disciples of the Watch sekä The Preacher niin kyllästymiseen ei anneta aihetta. Vaihtelua biiseihin tuo Aerosmith coveri ”Nobodys Fault” joka tekee pienen pesäeron muihin kappaleisiin kuulostaen kumminkin Testamentilta.

Testamentin kappaleet ovat pääosin suoraviivaisia ja voisi sanoa, että mutkat vedetään suoraksi eikä mihinkään kikkailuun tai hienosteluun ole tarvettakaan. Biisit pysyvät hienosti siellä neljän minuutin nurkilla ja liikkumatilaa luovat vain Alex Skolnickin sekä Eric Petersonin hienot kitaroinnit, jotka siivittävät useimmat kappaleet käyntiin hienoilla rauhallisilla melodioilla. Vaikka biisit itsessään sävyltään aggressiivisia ja nopeita niin Testamentille tyypillisiä hienoja sooloja on ripoteltu tasaisesti koko levylle.

Soundillisesti levy on tyypillinen 80-luvun lopun tuotos. Kitarasoundit ovat terävät mutta aika kevyet jättäen levyn yleissoundin vähän kepeäksi. Chuck Billyn äänenkäyttö on tuttuun tyyliin erittäin hyvää ollen samalla voimakas ja melodinen. Kirkumiset ovat jääneet vähemmälle ja Billyn laulutyyli tuo paikoin mieleen James Hetfieldin ollen kuitenkin moniulotteisempi. Vähän kevyt äänimaailma sopii kumminkin hienosti levyn yleistunnelmaan ja saa kuulijan palaamaan sinne 80-luvun loppuun ja vetämään jalkaansa helvetin kireät mustat farkut, varsilenkkarit sekä farkkuliivin, joka on täynnä bändien kangasmerkkejä. The New Order ei ole täydellinen levy, mutta ehdottomasti yksi genren merkkiteoksia.

9 / 10

Juha Karvonen
testament
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
testamen
1. Eerie Inhabitants5:05
2. The New Order4:26
3. Trial by Fire4:15
4. Into the Pit2:46
5. Hypnosis2:04
6. Disciples of the Watch5:05
7. The Preacher3:38
8. Nobody’s Fault3:55
9. A Day of Reckoning4:00
10. Musical Death (A Dirge)4:02

[/one_fourth_last]

Profiili | + artikkelit

Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-