[three_fourth]Pentagramin vaikutus doomin ja mustan metallin kehitykseen juontuu 1970-luvulle, jolloin yhtye kiersi ahkerasti levyttäen myös useita demoja ja kasvattaen fanikuntaansa. Jo vuonna 1971 perustettu yhtye nousi nopeasti kulttisuosioon ja vaihtoi nimeäänkin myöhemmin pariin otteeseen. Yhdessä myöhemmin perustettujen Saint Vituksen ja Troublen kanssa valettiin näin Amerikan pään doom metallin peruskivi.
Pentagramin debyyttilevy ”Relentless” (aikanaan tunnettiin myös nimellä ”Pentagram”) saatiin ulos vasta vuonna 1985 ja nyt käsittelyssä oleva ”Day Of Reckoning” oli yhtyeen toinen täyspitkä julkaisu kaksi vuotta myöhemmin. Bändin imago nojasi jo tässä vaiheessa niitteihin, meikkeihin sekä mustaan nahkaan. Sanoitukset käsittelivät pääasiallisesti okkultismia sen eri muodoissa. Yhtyeen vetovoima perustui aikanaan ainoana alkuperäisjäsenenä vuosi toisensa jälkeen säilyneen Bobby Lieblingin persoonalliseen ja koruttomaan laulutyyliin sekä niin ikään pitkään mukana olleen Victor Griffinin omintakeiseen kitaransoittoon. Sävellykset tällä levyllä ovat myös kaikki tämän kaksikon käsialaa.
Nyt kuuntelussa on Peacevillen uudelleen vuonna 1993 julkaisema versio levystä, jossa kappalejärjestystä on osittain laitettu uusiksi. Merkittävin ero musiikin osalta löytyy rumpuraidoista. Bändin tunnetuimmassa kokoonpanossa toiminut Joe Hasselvander soitti alkuperäisessä versiossa rumpuja ainoastaan ”Burning Savior”- kappaleessa, mutta nauhoitti uusiksi kaikki osuudet tähän remasteriin. Rummut kuulostavatkin asiaan mukaisen jykeviltä ja Hasselvander soittaa läpi levyn varsin kekseliäästi viljellen erilaisia rytmityksiä ja fillejä.
Pentagram laittaa albumilla tiskiin reilun puolituntisen verran doomahtavaa heviä ja jossain määrin NWOBHM-ajan soundia, jota ei voi pitää mitenkään erityisen raskaana. Jo toisessa kappaleessa ”Evil Seed” kuullaan selkeitä doomsävyjä. Myös yhtymät vanhaan Black Sabbathiin ovat vahvat, eikä vähiten niitä korosta Lieblingin ”alright, won’t you listen!” huudot kappaleen puolivälissä. Biisi tuntuu seuraavan läheltä ”Electric Funeralia.” Ero Black Sabbathiin löytyy melodisemmasta otteesta, jonkin verran moniulotteisemmista sovituksista ja selvästi paremmasta laulajasta. Sen sijaan Black Sabbathin huippukauden tasoisia kappaleita ei Pentagram ole tälle levylle saanut aikaiseksi. Aiemmin mainittu ”Burning Savior” on myös tämän levyn pisin kappale ja sisältää hyvää työskentelyä erityisesti Griffiniltä, mutta väistämättä homma laahaa ja pahasti. Biisit on sävelletty 1970-luvulla ja siltä ne myös kuulostavat, vaikka levytysvuosi olikin myöhäisempi.
Bändin kulttisuosio on vankkumaton ja tämäkin levy on kerännyt hyviä arvosteluja ympäri maailman. Itse en kuitenkaan pidä tätä doom metallin kehityksen kannalta kovin merkittävänä albumina, toisin kuin ehkä bändin debyyttiä, joka sekin ilmestyi 10 vuotta liian myöhään. Jos tämä levy olisi ilmestynyt vaikkapa vuonna 1977, olisi Pentagram voinut nousta aikanaan aivan eri tasolle. Verrattuna esimerkiksi Candlemassin vuosina 1986–1987 julkaisemiin yhä ajattomilta kuulostaviin doomgenren kulmakiviin, Pentagramin musiikki ja tuotanto ei ole vanhentunut lainkaan yhtä hyvin. Bändillä on kiistatonta musiikillista lahjakkuutta, mutta se viimeinen askel mestariluokkaan jää puuttumaan.
Itselleni uudempi Pentagram-materiaali on selvästi parempaa ja bändiin tutustuvalle suosittelen mieluummin esimerkiksi vuoden 2011 ”Last Rites”- levyä, jolla soundimaailma ja kappaleet on saatu paremmin vastaamaan nykypäivän vaatimustasoa. Yhtyeeltä on tulossa pian uusi levy ”Curious Volume”, joka luonnollisesti katsastetaan ja Pentagram myös esiintyy Jyväskylässä marraskuussa. Tämä ”Day Of Reckoning” on vahvasti nostalginen katsaus muinaisuuteen ja jossain määrin muinaiselta se kuulostaakin. ”Now Satan makes your rules!” uhkaa Bobby Liebling ja ehkä joku saattaa sängyn alle piiloutua.
7 / 10
Ville Krannila
[/three_fourth] [one_fourth_last]
1.Day Of Reckoning
2.Evil Seed
3.Broken Vows
4.When The Screams Come
5.Burning Savior
6.Madman
7.Wartime[/one_fourth_last]
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.