Marrasmieli on tuore yhtye, sillä kolmikko aloitti toimintansa vasta vuoden alussa. Siitä huolimatta aikaan on saatu paljon ja ensimmäinen julkaisu vapautettiin ilmoille syyskuun lopulla. Kahden biisin mittainen, bändin nimeä kantava EP esittelee todella mielenkiintoisen yhtyeen.
Musiikkityyliltään Marrasmielen materiaali on vahvasti 1990-luvun Norjaan kurottavaa black metalia, jossa on seassa folk-mausteita. Kyseessä on yllättävän vahva sekä ennen kaikkea huimaa potentiaalia henkivä debyyttijulkaisu.
Levyn soundimaailma on sopivan kylmän kuuloinen, mutta silti selkeän kirkas. Syntikat sekä erityisesti folk-vivahdetta mukaan tuova harmonikka luovat sävellyksiin mukavasti syvyyttä ja tiettyä omaleimaisuutta.
Marrasmielen touhussa on oikea tekemisen meininki ja tuotantoa myöten jälki on vakuuttavaa. Molemmat kappaleet ovat vahvoja näyttöjä sävellystaidosta, eikä ”What Nature Fearsin” tyylinen, yli 10-minuuttinen järkäle ole bändille ongelma. Tulevaisuudessa tältä triolta on lupa odottaa paljon. Seuraavaa julkaisua jäädään odottamaan vesi kielellä. Tätä lisää.
3½/5
Miika Manninen
1.Marrasmieli
2.What Nature Fears
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}