Vuonna 1992 metallimaailma yllättyi täydellisesti, kun Rob Halford ilmoitti jättävänsä Judas Priestin. Loistavan ”Painkiller”-levyn jälkeen ei tarvinnut odottaa kuin syksyyn 1993, kun Metallijumala palasi takaisin uuden Fight-kokoonpanonsa kanssa. Bändin debyytistä ”War Of Words” on nyt kulunut 30 vuotta, joten on aika tehdä aikahyppy ja muistella miltä tämä levy kuulosti.
Uuteen miehistöön tarttui mukaan Judas Priestistä rumpali Scott Travis. Hänen lisäkseen bändiin kuuluivat kitaristit Brian Tilse ja Russ Parish (joka tunnetaan nykyään paremmin Steel Pantherin kitaristina taiteilijanimellä Satchel), sekä bassoon varteen Halfordille tatuointeja tehnyt Jay Jay. Itse sävellystyöstä vastasi Halford itse.
Albumi käynnistyy todella murhaavasti ”Into The Pit”-”Nailed To The Gun” -kaksikolla, joka on millä mittapuulla mitattuna tahansa turpaanveto-avaus levylle. Jos joku epäili, että Halford olisi päättänyt keventää linjaansa Priestistä eroamisen jälkeen, viimeistään nyt oli selvää se, että Metallijumala ei antanut armoa. ”Life In Black” pudottaa tempoa alemmas, liikkuen jossain Dio-aikakauden Black Sabbath -tunnelmissa. Raskaalla linjalla jatkaa myös ”Immortal Sin”. Seuraavana kuultavassa albumin nimikkobiisissä Halford iskee päälle kuin yleinen syyttäjä kirkuen sydämensä pohjasta kovaa ja korkealta.
”Laid To Rest” yllättää kuulijansa eksoottisilla laulumelodioillaan, sisältäen yhden levyn hienoimmista laulusuorituksista. Toisen puoliskon avaa komea voimaballadi ”For All Eternity”, jossa Halford on jälleen kerran liekeissä, komean kappaleen noustessa yhdeksi levyn hienoimmista esityksistä. Tämän jälkeen Fight siirtyy aivan eri tunnelmiin ensimmäisen singlen ”Little Crazy” myötä. Blues-henkisesti slide-kitaralla ja laululla starttaava biisi on svengaava groove metalli -pala.
Loppusuoran ”Contortion”-”Kill It”-”Vicious” -kolmikon voisi niputtaa yhteen nippuun, sillä jokainen biisi on selkeää mättöä, ”Vicious” on näistä se melodisin pala. Päätökseksi Fight säästi vielä yhden levyn parhaista biiseistä ”Reality – A New Beginningin” myötä. Raskas junttaus yhdistyy tässä sovituksessa hienosti Halfordin taattuun melodiatajuun.
”War Of Words” oli aikoinaan melkoinen yllätys. Tuntui siltä, että mestari oli ottanut vaikutteita oppipojilta, sillä sen verran vankalta korviin kuulosti edellisellä Judas Priestin maailmankiertueella lämmitelleen Panteran vaikutus Fightiin.
Näin 30 vuoden jälkeen vaikutteet ovat toki yhä kuultavissa, mutta ei Metallijumala raidoistaan irti pääse, vaikka minkä tekisi. Jos jätetään selkeä imagoero entiseen, ei Fight kaukana Judas Priestistä ole. Toki riffit ovat kautta linjan yksinkertaisempia, mutta tämä lienee kertoo enemmän Halfordin tasosta kitaristina Glenn Tipton – K.K. Downing -kaksikkoon verrattuna.
Kaiken kaikkiaan ”War Of Words” on vakuuttava debyytti, jota seurasi heikompi kakkoslevy ”A Small Deadly Space” pari vuotta myöhemmin ja pian tämän jälkeen Fight löi pilli pussiin. Tämä ei vähennä sitä faktaa, että ”War Of Words” on kestänyt ajanhammasta hyvin.
8/10
Ilkka Järvenpää
1. Into The Pit
2. Nailed To The Gun
3. Life In Black
4. Immortal Sin
5. War Of Words
6. Laid To Rest
7. For All Eternity
8. Little Crazy
9. Contortion
10. Kill It
11. Vicious
12. Reality – A New Beginning
Vankasti kasarihevin, AOR:n ja ns. classic rockin suuntaan kumartava oululainen vanhempi herrasmies. Elämä pyörii pitkälti perheen, musahommien, siviilityön ja kuntoilun ympärillä. Harrastuksiin kuuluu elokuvat, englannin valioliiga, lukeminen, sekä hyvä ruoka ja juoma.
 Metalliluolan arvio, Ilkka Järvenpää.){kind=link}