Nuorten saksalaisten koulukaverusten perustama, Edgar-nimisen opettajan mukaan nimeämä Edguy julkaisi ”Vain Glory Opera”-nimisen albumin vuoden 1998 tammikuussa. Bändi oli ehtinyt saada aiemmin jo jonkin verran huomiota osakseen, sillä jo vuonna 1992 perustetun kokoonpanon viisi vuotta myöhemmin ilmestynyt debyytti ”Kingdom Of Madness” oli varsin lupaavan kuuloinen levy.
”Vain Glory Operan” julkaisun aikaan tämän tyylistä power metalia ei vielä ollut liikaa ja tämänkin levyn kuuntelu oli silloin ”uutta ja jännittävää”. Albumi on kestänyt aikaa hyvin ja vaikka se onkin ns. ”aikansa tuote” kansikuvaansa myöten, tulee sitä ulkoilutettua soittimessa edelleen säännöllisesti. Toisin kuin monia sen aikalaisia, jotka vakuuttivat ilmestyessään, mutta ovat myöhemmin jääneet unohduksiin.
Päävastuun biisien teosta kantaneen laulaja Tobias Sammetin sävellyskynä oli levyllä parhaimmillaan huikeassa terässä, sillä esimerkiksi ”How Many Miles”, ”Out Of Control” ja etenkin Blind Guardianin Hansi Kürschin terästämä nimikappale ovat todellisia ässiä ja kuuluvat edelleen Edguyn parhaimmistoon.
Kokonaisuutena ”Vain Glory Opera” oli jo hyvä näyttö, mutta ote levyn edetessä pääsee aika ajoin lipsumaan ja albumi oli loppujen lopuksi ”vain” tyyntä myrskyn edellä. Tammikuussa 1998 juuri 20 ikävuoden rajan rikkoneet Sammet, kitaristit Jens Ludwig ja Dirk Sauer, jotka saisivat pian seurakseen basisti Tobias Exxelin sekä rumpali Felix Bohnken, osuisivat nimittäin vasta hieman myöhemmin kunnolla kultasuoneen.
8½/10
Miika Manninen
1.Overture
2.Until We Rise Again
3.How Many Miles
4.Scarlet Rose
5.Out of Control
6.Vain Glory Opera
7.Fairytale
8.Walk on Fighting
9.Tomorrow
10.No More Foolin’
11.Hymn (Ultravox-cover)
12.But Here I Am (piilotettu raita)
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}