[three_fourth]Vuonna 1988 ilmestynyt Leprosy on Deathin toinen albumi. Primitiivisen debyytin Scream Bloody Coren (1987) jälkeen mennään musiikillisesti eteenpäin ja Leprosyllä on jo kuultavissa myöhempien levyjen Deathille ominainen teknisyys, vaikka vielä liikutaankiin suhteellisen suoraviivaisessa pieksennässä. Pitää huomiooda, että levyn ilmestymisen aikaan death metal oli tuore juttu ja monet legendaariset levyt oli vielä tekemättä.
26 vuotta ilmestymisen jälkeen Leprosy kuulostaa edelleen todella kovalta. Kitarasoundit ovat rouhevat ja raskaat sekä Chuckin ääni raaempi kuin myöhäisimmillä levytyksillä. Basso on hyvin kuuluvissa ja välillä ruoskan lailla iskeekin kuulijaa kasvoille. Rumpusoundi on myös hyvä, vaikka pieniä kauneusvirheitä onkin löydettävissä. Tuotannollisesti levy on niin hyvä kuin mitä se voi olla. Death metalliin kuuluu pieni rosoisuus ja etenkin kalmalle lemuavaan Leprosyyn se sopii kuin ruumis arkkuun.
Levyllä on kahdeksan kappaletta ja mittaa 39 minuuttia. Yhtään heikkoa kappaletta levylle ei ole eksynyt. Voisi sanoa, että Humanin ohella tämä on Deathin tasalaatuisin albumi. Jos pitää muutama timantti poimia niin nimibiisi Leprosy on ehdottomasti Deathin kovimpia vetoja, jonka suoraviivainen tykitys sekä taitava riffittely yhdistelee niitä palasia missä Death on parhaimmillaan. Pull the Plug on kappale joka tempaisee kuulijan mukaansa. Biisi lähtee vähän hitaasti käyntiin, kunnes isketään tahtia kovemmaksi joka vielä viimeistellään raskailla sovituksilla. Rumpali Bill Andrewsin takominen patterin takana saa erityismaininnan, koska niin brutaalin kuuloista menoa se on, kuunnelkaa esimerkiksi biisit Left to die tai Open Casket niin ymmärrätte mitä tarkoitan. Levyn sooloja ei voi myöskään väheksyä, vaikka ne eivät vielä niin taidokkaita ole kuin myöhemmillä julkaisuilla.
Leprosy ei ole Deathin paras tuotos ja yleisesti ottaen levy on aliarvostettu. Se on tietyllä tavalla ymmärrettävää kun miettii mitä levyjä Death uransa aikana julkaisi. Leprosy on joka tapauksessa hyvä ja raaka death metal albumi 80-luvulta, vaikka ei omissa kirjoissani aivan Morbid Angelin tai Obituaryn ensimmäisten levyjen tasolle ylläkään.
Levystä ilmestyi kevään aikana remasteroitu versio. Jos joku luolalainen sen omistaa niin voisi kommentoida soundipuolta.
8 ½/ 10
Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Leprosy
2. Born dead
3. Forgotten past
4. Left to die
5. Pull the plug
6. Open casket
7. Primitive ways
8. Choke on it[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
