Metalliluolan haastatteluvuorossa Jyväskylässä kolmisen vuotta sitten perustettu, tunteella ja asenteella melodista death metallia veivaava Among The Prey. Bändi julkaisi helmikuussa debyyttialbuminsa ”Only For The Blinded Eyes” ja levyn arviossa se tunnustettiin hienoksi pelinavaukseksi yhtyeeltä. Kysymyksiin vastasi bändin laulaja, kitaristi ja sävellysmies Iiro Kuntsi.
Onnittelut debyyttialbuminne ”Only For The Blinded Eyes” julkaisusta. Millainen vastaanotto levylle on tullut?
Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen. Ei voi olla kuin tyytyväinen vastaanottoon, varsinkin debyyttilevyn ollessa kyseessä.
Kerrotko yhtyeen historiasta, miten Among The Prey sai alkunsa ja eteni nykyiseen olomuotoonsa?
Itse yhtye projektina sai alkunsa omasta henkilökohtaisesta tarpeestani saada tehdä täysin sellaista musiikkia kuin itse olen aina halunnut tehdä. Saatuani kasaan muutamia biisejä syksyllä 2013 kysyin rumpaliamme Atte Palokangasta mukaan studioon. Tämä oli erittäin luonnollista, kun toisessa bändiprojektissa ja samalla treeniksellä jo soitimme yhdessä.
Ensimmäisen demojulkaisun (”My Demons”) positiivisesta palautteesta jatkettiin eteenpäin ja tein levyllisen tavaraa valmiiksi kokopitkää varten. Joni Laine (kitara) liittyi mukaan porukkaan samalla tavoin kuin Attekin eli muista hommista jo ennestään tuttuna henkilönä. Toni Keskinen löytyi bassoon yhteisen ystävän suosituksen kautta ja homma on pelannut loistavasti alusta lähtien koko porukalla.
Minkä sanoman haluatte albumillanne välittää?
Mitään varsinaista sanomaa ei albumilla ole sanoitusten osalta, tai ainakaan sellaista ei ollut tarkoitus tehdä. Sanoitukset kuvastavat hyvin pitkälti elämän järjesttömyyden ymmärtämistä sekä ymmärtämättömyyttä, varsinkin nykypäivänä välillä niin päättömän ja näköalattoman toiminnan keskellä koko yhteiskunnassa.
Millainen prosessi tämän albumin teko oli? Sujuiko kaikki niin kuin pitikin vai oliko jotain kohtia, missä piti pysähtyä miettimään, miten tämä ja tämä asia pitäisi tehdä?
Prosessi oli melko suoraviivainen. Itse tein biisit valmiiksi demoiksi esituotannon osalta, jonka jälkeen kävimme Aten kanssa treenaamaan niitä. Äänitysvaiheessa Tuomas Kokon kanssa istuimme sitten pitkää päivää (Electric Fox Studios) Vaajakoskella vajaan parin viikon ajan putkeen. Tämän jälkeen Tuomas miksasi koko albumin ja lopuksi masteroinnin teki Svante Forsbäck Chartmakersilla.
Biisienne lyriikoissa tuntuu olevan paljon tunnetta takana. Ovatko kaikki sanoitukset tulleet sinun tuotoksenasi vai osallistuiko koko bändi siihen prosessiin jossain määrin?
Koko Among The Preyn tuotanto niin musiikillisesti, sanoituksellisesti kuin sovitustenkin osalta on ollut omaa käsialaani täysin. Allekirjoittaneelle Among The Prey on hyvinkin merkityksellinen ja henkilökohtainen yhtye, joten myös tunnelataus sanoitusten osalta on luonnollisesti suuri.
Avaatko tarinoita lyriikoiden takana, mistä inspiraatio niihin on tullut?
Tarkoituksena oli tehdä vain niin rehellistä musiikkia kuin mahdollista. Jokainen löytää sanoituksista varmasti yhtymäkohtia omaan elämäänsä, ja tämä tulkinta on se ainoa, jolla on merkitystä.
Kertaakaan en miettinyt lyriikoita tehdessä tai äänitettäessä, voiko näin sanoa. Sen sijaan oli kyse siitä, että näin minun pitää sanoa. Luonnollisesti kaikki on äärimmäisen henkilökohtaista, mutta miksi ei saisi olla? Minua on koko elämäni ajan jopa välillä ärsyttänyt suomalaisen musiikin perinteinen tapa verhota kaikki lyriikat johonkin ihmeelliseen usvaan, tarinaan ja melankoliaan. Mitä jos sanottaisiin asiat suoraan kerrankin?
Millainen musiikki itseäsi säväyttää tällä hetkellä?
Jo vuosia on säväyttänyt vanha kunnon ruotsalainen melodeath ja vastapainona erittäinkin moderni jenkkityyppinen metalli. Itsellä erittäin suuressa kierrossa ovat tällä hetkellä mm. seuraavat albumit:
Soilwork – The Chainheart Machine
Intervals – The Shape Of Colour
Veil of Maya – Matriarch
Omnium Gatherum – Grey Heavens
ChaggaBoom – Zodiac Arrest
After The Burial – Dig Deep
Rammstein – Reise, Reise
Miten näet markkinat tämän genren tarjonnan osalta? Onko tällä hetkellä mielestäsi ylitarjontaa ja miten yhtyeet erottuvat joukosta?
Itse henkilökohtaisesti artistina, joka vain haluaa toteuttaa itseään ja kuvailla kokemiaan tunteita musiikin muodossa, on esitettyyn kysymykseen melko mahdotonta vastata. Varmasti nykyään on ylitarjontaa kaikesta, mutta ei sen mukaan musiikkia tehdä missä genressä ”nähdään” aukko. Teen omaa juttuani täysillä, vaikka naapurissa pauhaisi tusinoittain samanlaisia bändejä. Among The Preyn musiikki on tehty alunperin täysin itseäni varten, vain siksi että voin laittaa satunnaisin väliajoin oman levyn soimaan ja muistaa miksi rakastan musiikin tekemistä.
Sijoitan itse Among The Preyn musiikin erilleen siitä, mitä suomalainen melodeath on tänä päivänä. En osaa sanoa yhtään vastaavaa yhtyettä Suomesta; ehkä se tulee tietyistä jenkkivaikutteista soundissamme, vokaaleissa sekä lyriikoissa. Suoraa, aitoa, rehellistä, voimakasta, melodista, groovaavaa. Musiikillisesti olemme ruotsimelodödiksen ja modernin jenkkimetallin fuusio, jossa kuuluu läpi kaikki vuosieni aikana saamat vaikutteet.
Miltä keikkakalenterinne näyttää, missä voidaan Among The Prey nähdä livenä lähitulevaisuudessa?
Varmistettuja keikkoja on keväälle muutama ja lisää tiedotetaan heti kun varmistuu:
8.4. Dog’s Home, Tampere, Nem-klubi (w/ Evil Drive + Torchia)
15.4. Totem, Lappeenranta (w/ 2 Wolves + Sundaysong)
4.6. TVO, Turku (w/ Evil Drive + Galvanizer + Black Chord)
Millaiset tavoitteet sinulla on tulevaisuuden suhteen, mihin suuntaan haluat musiikkianne viedä jatkossa?
Koskettavat melodiat, liikuttavat harmoniat ja voimakas pohja. Sanoitukset tulevat koskemaan edelleen samaa aihepiiriä eli henkilökohtaisesti annetaan aivan kaikki ulos ja sitten taas ihmetellään, että mitä seuraavaksi onkaan enää annettavissa. Seuraava albumi tulee olemaan melodisempaa ja teknisempää tavaraa kuin debyyttimme. Tai tällä hetkellä ainakin näyttää siltä. Musiikissa mennään kuitenkin aina biisien ehdoilla, joten kappaleiden ylimääräinen tyhjäkäynti ja tarpeettomat täyteraidat eivät tule ottamaan valtaa tuotannosta.
Kiitoksia haastattelusta. Viimeiset sanat Metalliluolan lukijoille?
Tukekaa sitä paikallista pientä bändiä, käykää keikoilla ja ostakaa T-paita ja levy vaikka auton soittimeen tai kaverille kuunneltavaksi. Se parikymppiä on henkilökohtaisessa kulutuksessa pieni raha, mutta monelle uudelle yhtyeelle se voi olla tärkeä avustus tulevaisuuden suunnitelmissa.
Haastattelu: Marko Leppinen
Kuvat: Yhtyeen promokuvat
Harvinainen autoton espoolainen, kuuntelee musiikkia melko laidasta laitaan, mutta melodinen metalli, vaihtoehtometalli sekä raskaampi rock kolahtavat eniten. Keräilee käytettyjä jääkiekkopaitoja ja viettää suuren osan talvesta jäähallissa. Myös jenkkifutis osuu ja uppoaa.
