Bullet For My Valentine – The Poison (2005)

[three_fourth]Walesilaisyhtye Bullet For My Valentine perustettiin vuonna 1998. Kuten niin monet muutkin bändit, BFMV aloitti soittamalla covereita, lähinnä Metallicaa ja Nirvanaa. Bändi tunnettiin alun perin nimellä Jeff Killed John, joka julkaisi muutaman EP:n ennen nimenvaihdosta Bullet For My Valentineksi. Samalla musiikkigenre vaihtui nu metallista heavy metalliin, sisältäen melodista kitarasoittoa sekä isoja kertosäkeitä. Bändin kokoonpano on pysynyt samana koko uuden nimen ajan, sillä basisti Jason James hyppäsi mukaan korvaten alkuperäisen jäsenen Nick Crandlen juuri ennen Jeff Killed John-nimen kuoppaamista. Tyylilaji on elänyt hieman albumien välillä ja varsinkin tämä ensimmäinen levy on luokiteltu myös metalcoreksi. Itse en henkilökohtaisesti jaksa kiinnostua näistä heavy metallin laatikoista, pääasia on mielestäni se, että musiikki kuulostaa hyvältä.

Bändin virallinen debyyttialbumi ”The Poison” julkaistiin Iso-Britanniassa vuonna 2005 ja USA:ssa 2006 ja se on menestynyt hyvin hieman ristiriitaisesta vastaanotostaan huolimatta. Levyn 13 kappaleesta 11 oli täysin uusia ja kaksi jo aiemmin bändin vanhan nimen alla julkaistuja. Albumi alkaa kappaleella ”Intro”, joka on näin suomalaisnäkökulmasta mielenkiintoinen, sillä biisi tehtiin yhteistyössä Apocalyptican kanssa. Biisi on nimensä mukainen alustus seuraavalle biisille ”Her Voice Resides”, joka räjähtää naamalle todella aggressiivisella ja mieleenpainuvalla tavalla. Lead-kitaristi Michael ”Padge” Paget ja basisti ”Jay” James vastaavat bändissä pääasiallisesti örinälaulusta, mutta varsinkin ensimmäisellä levyllä puhtaista lauluosuuksista vastaava Matthew Tuck (myös rytmikitara) osallistuu myös örinäosuuksiin ja hän aloittaakin tämän kakkosbiisin hyvin voimakkaasti.

Levyn kolmas biisi on yksi kahdesta jo aiemmin julkaistuista näytteistä, mutta se ei yhtään heikennä sen voimakkuutta. ”4 Words (To Choke Upon)” on yksi levyn parhaimmista kappaleista. Se vuorottelee puhdasta sekä örinälaulua ja sisältää hyvin taitavaa kitaransoittoa. Biisillä on myös vahva viesti ihmisille, jotka sanoivat bändille sen alkutaipaleella, ettei heistä tule mitään. Neljä sanaa, joista siinä lauletaan, ovat ”look at me now”. Kyseinen kappale valittiin myös kahteen videopelijulkaisuun taustamusiikiksi. Levyn nelosbiisi ”Tears Don’t Fall” on bändin ehkä tunnetuin kappale ja edustaa levyn kevyempää puolta säilyttäen kuitenkin metallibiisin kriteerit eli mistään balladista ei ole kyse. Metalcore lienee tässä tapauksessa lähin termi kuvailla biisiä, vaikka itse en tosiaan välitä näistä laatikoista. Myös tässä kappaleessta kuullaan koko ”The Poison”- levylle hyvin tyypillisiä mahtavia kitarariffejä ja taitavaa melodisen ja örinälaulun yhdistelyä.

Koko albumi on todella onnistunut ja täynnä hyviä biisejä, mutta henkilökohtaisesti ne parhaat kohdat sijoittuvat levyn alkupäähän. Yhtään huonoa tai epäonnistunutta kappaletta allekirjoittanut ei tältä levyltä löydä, samaa asiaa ei tosin voida sanoa bändin seuraavilta albumeilta, jotka saivat minut hämmästelemään ja epäilemään, oliko bändi sittenkin yhden levyn ihme. Matt Tuck sairastui vuonna 2007 kurkunpään tulehdukseen minkä seurauksena hänelle tehtiin nielurisojen poisto ja bändi joutui perumaan useita keikkoja, mm. Metallican lämppärinä toimimiseen heidän Sick of the Studio-kiertueellaan. Tästä johtuen Tuck vähensi huomattavasti omia örinä-osuuksiaan tulevilla albumeilla sekä live-keikoilla ja ehkä ”The Poisonia” seuranneiden levyjen vaisuus johtui osittain juuri tästä.

9 / 10

Marko Leppinen


[/three_fourth] [one_fourth_last]

Bullet+For+My+Valentine_The+Poison_1145

1.Intro
2.Her Voice Resides
3.4 Words (To Choke Upon)
4.Tears Don’t Fall
5.Suffocating Under Words Of Sorrow (What Can I Do)
6.Hit The Floor
7.All These Things I Hate (Revolve Around Me)
8.Room 409
9.The Poison
10.10 Years Today
11.Cries In Vain
12.Spit You Out
13.The End[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here