Nordiksessa 7.–8. elokuuta 2026 järjestetty Helsinki Metal Festival tarjosi niin kotimaista metalliörinää kuin myös kansainvälisiä nimiä. Lavalle nousivat esimerkiksi Accept, Black Label Society, Bloodbath, Opeth, Paradise Lost, The Kovenant monien muiden bändien lisäksi. Hellsinki Metalli Festival järjestettiin ensi kertaa vuonna 2023, ja kolmessa vuodessa festari on kehittynyt mielestäni yhdeksi Suomen parhaimmista raskaamman musiikin festareista.
Hellsinki Metallin parhaimpia puolia ovat sen keskittyminen raskaampaan musiikkitarjontaan, örinäbändejä oli tarjolla enemmän mitä Tuskassa. Toki tämä saattaa selittää myös miksi lippumenekissä Hellsinki Metalli vähän kompuroi, tai ainakin näin päättelin sillä festarialueelle olisi vielä mahtunut väkeä. Festariliput eivät olleet loppuunmyyty ja kävijöitä festareilla oli 16 000. Kuitenkin mieluummin niin, että tarjotaan sitä itseään, eikä aina sorruta miettimään mitkä artistit myyvät parhaiten massoille. Porukkaa kuitenkin riitti, ja festariväki näytti viihtyvän paremmin kuin hyvin. Hellsinki Metal Festival oli panostanut festarialueen viihtyvyyteen taiteella, show-painilla, ruokakojuilla ja myyntikujalla. Festareille oli tarjolla myös ei VIP- vaan RIP-lippuja. RIP-lippuihin sisältyi exclusiivisia etuja kuten oma sisäänkäynti sekä WC:t, lämmin ateria, ja esimerkiksi mahdollisuus käydä hieronnassa kesken festarin. RIP-alueella myös seisoi ylväästi pomppulinna, vaikkei siellä kovin montaa metallimörköä näkynyt pomppimassa, enemmän porukkaa näkyi nauttimassa olutta lukuisilla terassipöydillä tai lötköttelemässä alueen lepotuoleissa.
Odotin innolla Zakk Wylden kitarailottelua Black Label Society -bändin kanssa, enkä pettynyt. Black Label Society -yhtyeen lisäksi Wylde tunnetaan edesmenneen Ozzy Osbournen kitaristina. Ozzyn muistoa kunnioittaen keikalla kuultiin myös No More Tears jonka kuuleminen vähän herkisti allekirjoittanutta.
Accept loisti perjantaina illan huipennuksena, ja bändin kyllä tunnistaa saksalaiseksi hyvin hiotulla showlla: valot, musiikki ja lavapresenssi kaikki loksahtelevat kohdalleen ja lopputuloksena oli ehkä koko festarin ammattimaisesti tuotetuin keikka. Vähän kuitenkin alkoi hävettää festariyleisön takia, sillä porukka alkoi kävellä pois lavan luota Balls to the Wall -biisin jälkeen vaikka vielä keikkaa oli jäljellä. No toisaalta eihän sitä vapaassa maassa tarvitse mitään jäädä kuuntelemaan loppuun jos ei halua.
Kotimaista naisenergiaa festarit tarjoilivat Cyan Kicks ja IKINÄ bändien muodossa. Cyan Kicks -yhtyeen solisti Susanna Alexandra esitti korkeita potkuja liekkien ympäröimänä, ja IKINÄ kokosi lavalle oikean metallimimmikuoron, Choir of Hecaten jonka kanssa esitettiin muun muassa biisi Jumalatar.
Itselle uudet nimet Blackbraid sekä Eluveitie yllättivät positiivisesti festarialueen kakkoslavalla. Amerikan alkuperäiskansojen black metal -projekti Blackbraid oli pohjoismaiseen metalliin tottuneelle kivaa vaihtelua, ja vaikka keikan alussa taisi olla jotain teknisiä ongelmia laulun kuulumisessa oli meno kuitenkin energistä ja viihdyttävää. Blackbraidin perustajan ja solistin Sgah’gahsowáhin lavaesiintymistä oli ilo seurata, joten toivon että artisti palaa vielä Suomeen.
Eluveitie taas yhdisti metallia folk-musiikkiin. Lavalla nähtiin viulu, säkkipilli sekä harppu muiden folk-soittimien lisäksi. Kuulematta kappaleita olisin helposti ajatellut harpun ja metalliörinän olevan musiikillisesti liian kaukana toisistaan, mutta raskaampi laulu löysi paikkansa perinteisempien soittimien joukosta hyvin.
Festariesiintyjät aakkosjärjestyksessä:
Pe 7.8.
Accept
Blackbraid
Black Label Society
Bloodbath
Brymir
Carcass
Carpenter Brut
Cryptopsy
Horizon Ignited
Ikinä
Mawiza
Omnium Gatherum
Sanguisugabogg
Unleashed
Vreid
Wormwood
La 8.8.
Assemble The Chariots
Cyan Kicks
Eluveitie
Horna
Iotunn
Kalmah
Misphyrming
Misphyrming & Nergal perform Behemoth’s Sventevith
Numento
Opeth
Orly
Paradise Lost
Sepulchral Curse
The Kovenant
Triptykon performs Celtic Frost
Tungsten
