English version at the bottom.

Mikkelistä alunperin alkunsa saanut, vuonna 2005 perustettu Bloodred Hourglass ilahduttaa suomalaisen metallimusiikin faneja uudella albumilla joka julkaistaan 3. Lokakuuta 2025. Aggressiivista ja suoraviivaista modernia metallia tarjoileva albumi kantaa nimeä We Should Be Buried Like This ja julkaisijana toimii saksalainen Out of Line Music. Metalliluola tavoitti bändin solistiörisijän, Jaredi Koukosen.

Miten teillä on kulunut vuosi bändin kanssa? 

No kuule hyvin, ihan semmoinen sopiva kiireinen vuosihan se on ollut. Kesällä soitettiin jonkin verran noita festarikeikkoja pääasiallisesti Suomessa. Itse asiassa ainoa ulkkarikeikka oli Norjassa. Karmøygeddon Metal Festival oli festari, millä avattiin tavallaan meidän festivaalikesä. Muuten ollaan pysytty nyt tässä kotimaan kamaralla. 

Tässä on valmisteltu albumijulkaisua ja luonnollisesti on tiputeltu sinkkumateriaalia tasaisin väliajoin ja siihen liittyen on aina omat härdellinsä –  kun musavideoita kuvataan ja niin poispäin. Ja sitten myöskin albumin julkaisukiertue, että lähdetään tuonne Eurooppaan tässä hyvinkin piakkoin, niin sen valmistelut on pitänyt kiireisenä.

Poikkesiko We Should Be Buried Like This -levyn tekeminen jotenkin teidän edellisistä levyistä?

Sanotaan näin, että levyn kirjoitus- ja sävellysvaiheessa ei sinänsä ollut mitään juurikaan poikkeavaa. Eli meillä on pari vuotta ollut sellainen albumisykli, että kun edellinen albumi julkaistiin ja soitettiin sen rundit ja keikat pois, niin sitten pikkuhiljaa katseet alkoi kääntymään tuohon uuden levyn kirjoittamiseen. Mutta tämän levyn sävellysprosessi oli hyvinkin sellainen helppo ja kivuton. Eli niitä biisejä alkoi tupsahtelemaan aika hyvissä ajoin neljältä eri säveltäjältä jälleen kerran kuten tässä orkesterilla nyt on muutaman viimeiset kolme levyä ollut tapana sitä materiaalia tuottaa. 

Suurin erilainen ja meille myös uusi tekijä oli, että ensimmäistä kertaa meillä oli sitten albumilla ihan erikseen nimetty musiikillinen tuottaja. Me ollaan oltu vähän sellaisia jääräpäisiä sen suhteen, että ei me ole tarvittu kenenkään ulkopuolisen mielipiteitä neuvomaan miten täytyy tehdä. Mutta ajateltiin että annetaan nyt sitten sellaisellekin lähestymiselle mahdollisuus. Sakun Moilanen Deep Noise Studiosilta, joka äänitti tämän ja myöskin meidän edellisen albumin, niin hän sitten nimettiin tälle albumille ihan tuottajaksi.

Ja Saku hyvin varhaisessa vaiheessa kuunteli noita demoja läpi ja nimesi sieltä sellaisia kappaleita, joita hän ei näe omassa visiossaan levykokonaisuuteen istuvaksi. Oli sitten alkutekijöistä asti hyvin vahvasti mukana albumituotantoproduktiossa.

Kappaleen ”Chasing Shadows” aiheena on itselleen haitalliset asiat ja riippuvuudet. Mistä tällainen aihe tuli ideaksi? 

No tämän kappaleen teksti on itse asiassa meidän rumpali Hyvösen Jarkon käsialaa, se kysymys pitäisi osoittaa hänelle. Mä en osaa suoranaisesti siihen sanoa. Tietysti se on varmaan sellainen aihepiiri, missä jokaisella on jonkinnäköinen tarttumapinta. Kai meillä ne pahat tapamme on kaikilla. Ja se, että mistä Jarkko on siihen ammentanut sitten sen pohja-ajatuksen, niin siihen mä en ikävä kyllä pysty vastaamaan.

Mistä ammennat ideoita lyriikoihin, tai minkälainen sun oma kirjoitusprosessi on? 

No mulla on aina ollut se, että oon halunnut tekstien tulevan tosi rehellisesti minusta ja yleensä minun kokemuksista ja tunteista – ja niin sanotusti suurella sydämellä olen niitä kirjoittanut. Yleensähän ne ovat olleet aika heartbreakkejä, nuo meidän albumit ja tekstit tuossa meidän aiemmassa materiaalissa. Nyt tämä on oikeastaan pitkästä aikaa sellainen albumi missä se minun henkilökohtainen tarttumapinta siihen on vähän erilainen. Eli ei ollut nyt sellaista sydänsuruvaihetta elämässä, mikä täytyisi sinne vuodattaa.

Mutta sitten kun katselee vähän tuota maailman tilannetta, että mitä tuolla ulkona tapahtuu joka aamu kun Hesarin sivu tuohon selaimeen avaa, niin eihän se nyt kauhean kauniilta näytä. Ja siellä on totta kai sitten ollut paljon semmoista sisältöä, mikä on tavallaan ruokkinut tämän albumin teemaa. Kokonaisuus lopun ajan lauluja – niin me ollaan sitä kutsuttu kaikessa dramaattisuudessaan. Että se henkilökohtainen tunneside siihen tekstiin oli vähän toisenlainen kuin mitä se on ehkä aikaisemmin ollut.

Itse asiassa seuraava kysymys olisi ollut juurikin tästä, että kuinka paljon maailman tapahtumat on vaikuttaneet tähän levyyn – koska huomasin että levyn kannessa on Amerikan Vapaudenpatsas nojaa luovuttaneena toiseen hahmoon?

Kyllä se sieltä on vaikuttanut aika paljon, että ehkä tämä koko albumin nimeäminen We Should Be Buried Like This, niin siinä on vähän sellainen… no en sanoisi kieliposkessa, mutta siis pilkesilmäkulmassa joka tapauksessa siihen, että pitäisikö jonkun vaan nyt painaa sitä punaista nappulaa kun meillä jonkinnäköinen arvokkuus on tässä vielä jäljellä? 

Te olette Mikkelistä kotoisin. Kuuluuko tai näkyykö tämä jotenkin teidän musiikissa tai teidän livekeikoissa? 

No en mä nyt tiedä. Ei me sitä mikkeliläisyyttä välttämättä olla ihan kauheasti haluttu itse korostaa tässä meidän tekemisessä. Se nyt on se kaupunki mistä on lähdetty ja nykyään ollaan aika levällään ihan ympäri Suomea ja ollaan vieläpä tässä lahden toisellakin puolella, eli meidän Rumpalin Jarkkohan on siellä pitkään asunut ja on sinne itse asiassa nyt lähdössä takaisin. en tiedä, että nyt ei varmaan mikään salaisuus ole, mutta on Tampereella ja on Helsingissä osa jengiä. Onko meitä nyt sitten kolme henkeä jotka siellä Mikkelissä majailevat? Mutta sieltä ollaan lähtöisin ja siellä edelleenkin meidän treenikämppä on.

Millaisia kokemuksia teille jäi musiikkivideoiden tekemisestä Riivata Visualsin kanssa? 

No, Riivata on huikea pro-firma. Ne on ihan meidän luottojätkiä ja me ollaan tehty… Mä oon pudonnut jo laskuista, en tiedä edes kuinka monta videota Riivatan kanssa.

Suurimmaksi osaksi meidän musiikkivideotuotanto on heidän käsialaa ja uuden albumin tiimoilta ollaan tehty kaikki heidän kanssaan. Se homma nyt on yksinkertaisesti vaan toiminut, koska tietää, kun sen Riivatalta tällaisen tuotteen tilaan, niin ei se nyt kovin vinoon voi mennä.

Se on semmoista tasaisen varmaa hyvää tekemistä ja ihan uskomattoman huikeita äijä. Jokainen videokuvaussessio on niin rento ja hyvä henkinen Riivatan kanssa, että tekisi mieli tehdä niitä koko ajan. 

Te olette lähdössä kiertueelle, joka starttaa Berliinistä ja päättyy Miamiin. Millä fiiliksellä te olette lähdössä reissuun?

Totta kai hyvällä fiiliksellä. Tämä on nyt meidän pisin headline-rundi Keski-Euroopassa, eli ollaan totta kai siellä aiemminkin käyty, mutta se on ollut vähän lyhyempi. Luna Kills lähtee siihen meidän supportiksi ja rundi on myynyt hyvin tässä kohtaa, vaikka on vielä aikaa jäljellä ennen kuin se alkaa. Täytyy olla kiitollinen siitä että tulee olemaan loppumyytyjä keikkoja – ja tosiaan käydään 16 keikkaa veivaamassa, sitten tullaan takaisin Suomeen. Ja Suomessa luonnollisestikin sitten viikonloppupainotteisesti soitetaan käytännössä se koko marraskuu. 

Sitten toi 70,000 Tons of Metal -risteily, joka sieltä napsahti tämän albumisyklin päätöskeikaksi. Se on kiva printata kiertuepaidan viimeiseksi, että sinne on hyvä lopettaa. Sinne on kiva päästä sitten ihan senkin takia, että me ei olla Jenkeissä kuitenkaan soitettu vielä missään kohtaa, niin saadaan sekin Pohjois-Amerikka-peli sitten auki samalla vaivalla.

Mutta hyvät ja odottavat fiilikset, että kiva on lähteä taas kiertämään. 

Mikä on hauskin keikkamuistosi? 

Hauskin keikkamuisto? En tiedä onko meillä koskaan ollut sellaista “kauhean hauskaa”. Me ollaan hirveän tylsiä. Meille ei ole tapahtunut mitään kauhean jännittävää tai mitään sellaista erityisen mainitsemisen arvoista, mutta jos nyt ehkä yleisesti ottaen miettii noita keikkoja, mitä on soitettu – niin semmosia spessuja juttuja on ollut totta kai nuo isot keski-Euroopan festivaalit, kuten joku Summer Breeze tai Greenfield on kohdellut meitä aina tosi hyvin.

Yksi juttu, mikä oli todella mieleenpainuva meidän keikkahistoriassa – on Nightwishin kanssa, kun soitettiin Gelsenkirchenin Amphitheaterissa, mikä oli ihan käsittämättömän hieno venue. Tuollaisia yksittäisiä juttuja. Totta kai rundit on jäänyt mieleen, ne ollut hyviä reissuja. Me ollaan päästy tosi pienellä säätämisen määrällä, meillä ei ole sattunut oikeastaan ikinä mitään kommelluksia – jos nyt joskus on joku lento peruttu tai kamat on jäänyt johonkin matkalle. Täytyy koputella puuta täällä, mutta ollaan päästy tosi helpolla sen suhteen, että kommelluksia tai muita sellaisia mainitsemisen arvoisia hauskuuksia ei ole sen suuremmin sattunut.

Lopuksi haluaisin kysyä, mitkä olis sun terveiset Metalliluolan lukijoille? 

No Metaliluolan lukijoille totta kai terveisinä!  Tulkaa nyt ihmeellä keikoille, meillä on siellä aika hyvin Suomikin katettuna siellä lokakuun lopusta. Lokakuun viimeinen päivä Jyväskylän Lutakosta alkaa Suomen keikat ja soitellaan se koko marraskuu siinä ihan ympäri Suomea, niin tulkaa tsekkaamaan livekeikat. 

Itse asiassa sunnuntaina juuri otettiin rundivalmistelutreeni täällä Helsingissä ja todettiin että uudetkin biisit toimii ihan yllättävän jees livenä, eli niitä tottakai painotetaan tuossa albumirundilla. Mutta pitkä setti tiedossa ja siellä on tulossa kaikki vanhat helmet ja aimopino uusia. Niin tulkaa ihmeessä viettämään iltoja meidän kanssa.

Ja totta kai ennakkotilaatkaa levy ja kuunnelkaa ja nauttikaa vaikka vähän synkällä teemalla mennäänkin, mutta ehkä sieltä saa jokainen jotain irti.

Varmasti saa. Metalliluola kiittää haastattelusta.

Bloodred Hourglass keikat:

09/10/25 Berlin, Germany, Cassiopeia

10/10/25 Zlín, Czech Republic, Masters of Rock Cafe

11/10/25 Budapest, Hungary, Analog Music Hall

13/10/25 Vienna, Austria, Chelsea

14/10/25 Leipzig, Germany, Hellraiser

15/10/25 Hamburg, Germany, Bahnhof Pauli

16/10/25 Esbjerg, Denmark, Tobakken

18/10/25 Frankfurt, Germany, Nachtleben

19/10/25 Köln, Germany, Helios 37

20/10/25 Paris, France, O’Sullivans Backstage By The Mill

22/10/25 Dortmund, Germany, FZW

23/10/25 Leiden, Netherlands, Nobel

24/10/25 Lindau, Germany, Club Vaudeville

25/10/25 Winterthur, Switzerland, Gaswerk

26/10/25 München, Germany, Backstage

27/10/25 Stuttgart, Germany, Im Wizemann

31/10/25 Jyväskylä, Finland, Lutakko

01/11/25 Lahti, Finland, FINLANDIA-KLUBI, Sibeliustalo

06/11/25 Helsinki, Finland, Tavastia Club

07/11/25 Oulu, Finland, Tapahtumakeskus Tullisali

08/11/25 Kuopio, Finland, Sawohouse Underground

13/11/25 Tampere, Finland, Tampereen tavara-asema

14/11/25 Rauma, Finland, Kulttuurikuppila Brummi

15/11/25 Seinajoki, Finland, Rytmikorjaamo

21/11/25 Kouvola, Finland, House of Rock Bar

22/11/25 Turku, Finland, Logomo Oy

29/01/26 – 02/02/26 Miami, FL, 70,000 Tons of Metal 2026

26/06/26 – 28/06/26 Helsinki, Finland, Tuska Festival 2026

Bloodred Hourglass:

Jaredi Koukonen

Jarkko Hyvönen

Jose Moilanen

Lauri Silvonen

Joni Lahdenkauppi

Eero Silvonen

English translation

Bloodred Hourglass—originating from Mikkeli and founded back in 2005—is set to delight fans of Finnish metal with their brand-new album, to be released on October 3rd, 2025 under a German label Out of Line Music. The new record We Should Be Buried Like This delivers aggressive, straight-up modern metal. Metalliluola caught up with the band’s frontman and growler, Jaredi Koukonen.

How has the past year been for the band?

Well, pretty good actually. It’s been busy in just the right way. Over the summer we played quite a few festival shows, mostly here in Finland. The only gig abroad was in Norway, at the Karmøygeddon Metal Festival, which basically kicked off our festival season. Other than that, we’ve stayed on home turf.

We’ve been preparing for the album release, naturally dropping singles every now and then, which comes with its own chaos—shooting music videos and all that. And of course, planning the upcoming European release tour has kept us on our toes too.

Did making We Should Be Buried Like This differ from your previous albums?

In terms of writing and composing, not really. We’ve had this kind of two-year album cycle going on: once the previous album is out, we tour it, and then gradually shift focus toward writing the next one. This time the process was smooth and painless. Songs started coming together early on, again from four different composers, which has been our way of working for the last three albums or so.

The biggest difference—and something new for us—was that, for the first time, we brought in an actual producer. We’ve always been kind of stubborn about not needing outside opinions to tell us how to do things. But this time we thought, why not give it a try? So Saku Moilanen from Deep Noise Studios, who recorded this and our last album, was named producer. He went through the demos really early on and pointed out which songs didn’t fit his vision for the record. From the very beginning he was deeply involved in shaping the whole album.

The track “Chasing Shadows” deals with harmful habits and addictions. Where did that theme come from?

That lyric was actually written by our drummer, Jarkko Hyvönen, so you’d have to ask him. I can’t say exactly. But I suppose it’s a theme everyone can relate to in some way—we’ve all got our vices. As for Jarkko’s specific inspiration, I honestly don’t know.

Where do you personally draw ideas for lyrics, and what’s your writing process like?

For me, the lyrics have always been about honesty—coming from my own experiences and feelings, written with a big heart, so to speak. A lot of our past material has dealt with heartbreak. This album is a bit different though. I didn’t have that kind of personal heartbreak phase to pour into the songs this time.

Instead, I found myself looking at the state of the world. Every morning you open the news and, well, it doesn’t exactly look beautiful. That fed a lot of the album’s theme, which we’ve dramatically called “songs of the end times.” So the personal connection to the lyrics was different this time—less about private emotions, more about what’s going on around us.

That leads to my next question: how much did world events influence the record? The cover art shows the Statue of Liberty leaning on another figure, almost as if in defeat.

 Quite a lot, actually. Even the album title We Should Be Buried Like This has that… I wouldn’t say tongue-in-cheek, but at least a certain wink in the eye. Like, should someone just go ahead and push the red button while there’s still a shred of dignity left?

You’re originally from Mikkeli. Does that come through in your music or your live shows?

I wouldn’t say we’ve ever tried to highlight our Mikkeli roots too much. It’s just the city we started from. These days we’re spread all over Finland—and even across the Gulf of Finland, since Jarkko has lived there for a long time and is moving back. Some of us are in Tampere, some in Helsinki, and I think three of us still live in Mikkeli. But yeah, that’s where we started, and our rehearsal space is still there.

What was it like making music videos with Riivata Visuals?

Riivata are absolute pros. They’re our go-to guys. Honestly, I’ve lost count of how many videos we’ve done with them. The majority of our video catalog is their work, and for this new album we did everything with them again.

It just works—you know when you order a product from Riivata, it won’t go wrong. Consistently solid, high-quality work, and incredible guys to hang out with. Every shoot with them is relaxed and full of good vibes. It makes you want to do music videos all the time.

Your tour kicks off in Berlin and ends in Miami. Are you excited?

Of course, we’re excited. This will be our longest headlining run in Central Europe. We’ve been there before, but on shorter tours. This time Luna Kills is joining as support. Ticket sales are already strong, even though there’s still time before tour starts, so we’re grateful to see sold-out shows ahead.

We’ll play 16 shows, then head back to Finland, where we’ll basically spend all of November gigging on weekends. And then comes the 70,000 Tons of Metal cruise, which will be the closing show of the album cycle. It’s a great tour-shirt finale, and also exciting because we’ve never played in the US before. This way we’ll finally crack open North America.

So yeah—good vibes, high expectations. We can’t wait to get back on the road.

What’s your funniest live-show memory?

Funniest? I don’t know if we’ve ever had anything really “hilarious.” We’re pretty boring that way—nothing too wild or worth special mention. But in general, the big Central European festivals have been special. Summer Breeze, Greenfield—those festivals have always treated us really well.

One particularly memorable show was with Nightwish at the Amphitheater in Gelsenkirchen. That venue was just stunning. Otherwise, tours themselves have been great experiences. We’ve been lucky—hardly any mishaps, except maybe a canceled flight here or lost gear there. Touch wood, but it’s been smooth sailing. No crazy disasters or funny accidents to speak of.

Finally, what greetings would you like to send to Metalliluola’s readers?

Of course, greetings to everyone at Metalliluola! Come see us live—we’ll be all over Finland from the end of October. The Finnish dates kick off October 31st at Lutakko in Jyväskylä, and then we’ll play through November across the country.

We just had our tour rehearsals in Helsinki last Sunday and realized the new songs actually work surprisingly well live. So naturally, they’ll be a big part of the setlist. Expect a long show with all the old favorites plus a big stack of new ones. Definitely come spend some evenings with us.

And of course, pre-order the album, listen to it, enjoy it. The theme may be a bit dark, but hopefully everyone will find something in it for themselves.

I’m sure they will. Thanks for the interview!