Järvenpään Bumma Pizza & Barissa esiintyi kaksi mielenkiintoista ja nousevaa raskaan musiikin yhtyettä, molempia yhdistäen taidokas naislaulaja.

Bummaan oli kerääntynyt ilahduttava joukko muita metallinnälkäisiä ja hyvä ilta tästä saatiin.

Helsinkiläisen vuonna 2017 perustetun Averlanchen musiikki yhdistelee tarttuvia melodioita ja kaunista laulua, jonka vaikutteet tulevat 1990-luvun ja 2000-luvun alun kotimaisesta metallimusiikista.

Yhtye julkaisi ensimmäisen EP:n ”The Machinery Of Life” vuonna 2018. Esimerkiksi HIMin, Moonsorrow’n sekä Sentencedin kanssa työskennelleen Hiili Hiilesmaan tuottama, miksaama ja masteroima loistava debyyttialbumi ”Life’s Phenomenon” julkaistiin loppuvuodesta 2020.

Averlanche on nyt saanut uuden albumin nauhoitukset valmiiksi ja lopullinen uusi levykokonaisuus on odotettavissa miksauksen sekä masteroinnin jälkeen keväällä 2023. Tulevalta “Arctic Atlas” -nimellä kulkevalta pitkäsoitolta julkaistiin ensimmäisinä kappaleet ”In The Theater Of Fire” ja ”Killing Floor” videoineen.

Edellä mainitut Antti Kopran säveltämät sekä sanoittamat biisit toimivat myös livetilanteessa mainiosti kuulostaen selvästi raskaammilta kuin bändin varhaisempi tuotanto. Averlanchen kappaleet ovat mukavan lyhyitä käytännössä jokaisen kellottaessa alle neljä minuuttia. Biisit tuntuvat hyvällä tavalla pidemmiltä kuin ne todellisuudessa ovat.

Eniten uuden tuotannon kappaleista pidin ”Arctic Atlas” -albumin kolmannesta singlestä ”Little Lotus”.

Kosketinsoittaja Kopra kommentoi:

”Kappale kertoo turmelevasta kauneudesta ja yhdistää jäätävän pohjoistuulen tunnelmalliseen säkeistöön, jota kitaristi Otto Haalahden kaunis näppäily kuljettaa. Kappaleen luomisprosessi ja musiikkivideon kuvaukset olivat kokemuksia, jotka bändin nopean kehityksen kannalta tulivat juuri oikeaan aikaan.”

”Little Lotus” syntyi säkeistön kitaramelodiasta, jonka sävelsin alun perin koskettimilla, ja joka sovitettiin lopulta kitaralle. Biisi löysi lopullisen muotonsa hyvin nopeasti, ja siitä tuli heti treeneissä kaikkien suosikki musavideobiisiksi. Lotusta on hauska soittaa ja odotan, että pääsemme vetämään tätä livenä!”

”Little Lotus” -musiikkivideo katseluun alta:

Rebecca Spörlin kaunis lauluääni sopii Averlanchen tuotantoon hienosti ja uusien biisien lisäksi ensimmäiseltä albumilta saimme kuultavaksi muun muassa kappaleet ”Imagined Nothing”, ”The Sounds Of Insomnia”, ”The Diamond Hills” sekä värisyttävän upean ”Circus”.

Spörl kommentoi viimeksi mainittua:

“Circuksen” melodiassa on taianomainen tunnelma ja sen herkän väliosan takia se on yksi suosikkibiisejäni levyllä. Runo pianomelodian taustalla sai kyyneleet silmiini, kun kuulin sen ensimmäistä kertaa.”

Kopra on tulevasta ”Arctic Atlas” -albumista innoissaan:

”Odotan innolla, miltä albumi tulee kokonaisuudessa soundaamaan. Siellä on paljon yllätyselementtejä ja jopa spesiaalivierailijoita mukana.”

Averlanche on:
Rebecca Spörl – laulu
Otto Haalahti – kitara
Henri Tenhunen – rummut
Antti Kopra – koskettimet

Jyväskylässä vuonna 2015 perustetun Dorothy Poloniumin tummasävytteisessä musiikissa voimakas laulu törmää 1990-luvun rujompaan grungeen ja tuoreinta musiikkia kuvaillaan vaellukseksi mielen syvyyksissä uinuviin ääniin ja maisemiin. Yhtyeen nimi liittyy Aleksandr Litvinenkon kokemaan karuun myrkytyskuolemaan saatuaan toksista polonium-alkuainetta.

Musiikissa yhdistyvät vahvat melodiat sekä riipivät sanoitukset härskiyttä kaihtamatta. Kirsikkana kakun päällä on laulaja Suvi Uuran poikkeuksellinen ääni, jolla hoituvat tyylikkäästi niin eläimelliset kirkumiset kuin puhtaat osuudet. Myös ähtäriläisessä Noumenassa vaikuttava Uura vakuutti monipuolisen häijyllä laulullaan sekä eläytymisellään.

Dorothy Polonium on julkaissut kaksi albumia, Metalliluolan arvioima vuoden 2017 ”Tales By The Pyre” sekä vuonna 2020 ilmestynyt ”Psychoccult”. Livekokemus oli mielenkiintoinen yhtyeen jakaessa musiikillisia piirteitä hieman esimerkiksi Katatonian kanssa, mutta ryhmää on todella vaikea sijoittaa tiettyyn genreen.

Basisti Arto Kettusen mukaan ”Psychoccult”-albumin voi katsoa esittävän seuraavanlaisen mieltä askarruttavan kysymyksen:

”Revontulien punertavan valon hohteessa mielen korpimaita tarpoessa, polvistuu vaeltaja sielu palaen ja kysyy: voiko pimeyttä rakastaa?”

Avausnumerona kuultu ”Serpentine” näytti heti kaapin paikan monipuolisen vivahteikkailla sävyillä sekä Uuran voimakkaalla tulkinnalla. ”Prayer” jatkoi vastaavaa linjaa.

”Tales By The Pyre” -ykkösalbumia edustivat ansiokkaasti ”Secrets Of The Deep” sekä ”Reign Of Winter”. Takaisin kakkoslevyn pariin palattiin ”Slaven” myötä.

”Slave” on ensimmäinen ”Psychoccultille” valmistunut biisi. Se soi samaan aikaan sekä melodisena, haikeana että raskaana. Kuka avaa oven, joka pimeydestä pois johtaa?”, Uura kuvailee kysymyksellä kappaletta.

”Slaven” lisäksi toinen edukseen erottunut uutukainen oli ”Goat”, jonka videon synkät tunnelmat ovat suoraan kuin pohjoismaisesta kauhuelokuvasta. Kyseessä on ensimaistiainen tulevalta kolmannelta pitkäsoitolta, eli myös Dorothy Poloniumilta on odotettavissa uusi vielä nimeämätön albumi tämän vuoden aikana.

Dorothy Polonium kommentoi:

”Goat” on suoraviivainen ja kompromissivapaa hevirock-sävellys. Biisin palikat ovat ruhjuinen punkriffi, fuzz-basso, hammond-urut ja tyypilliseen tapaan kokeelliset naisvokaalit. Kappale kertoo siitä, kun tunnet painon rintasi päällä yön tunteina halvaantuneena, unien ja pelkojen vuotaessa avaruuteen.”

”Goat”-musiikkivideo:

Dorothy Polonium on:
Suvi Uura – laulu
Markus Taipale – kitara
Arto Kettunen – basso
Ensio Hintikka – rummut
Atte Kivimäki – koskettimet

On ilo huomata, kuinka vielä verrattain pienet bändit tukevat toisiaan ja nämä ryhmät tulevat suurella todennäköisyydellä jakamaan saman lavan jatkossa. Jäämme innolla odottamaan molempien lupaavia upouusia julkaisuja sekä tulevia keikkoja!

Teksti ja kuvat: Riku Juutilainen ©Metalliluola