Sarjakuvataiteilija JP Ahosen black metal -aiheinen huumorisarjakuva Belzebubs on edennyt jo toiseen julkaistuun kirjaan. Kuolema kuittaa univelat -teos jatkaa siitä mihin vuoden 2018 esikoinen jäi. 

Asiasta tietämättömille kerrottakoon, että Belzebubs on huumoripitoinen konsepti satanistis-okkultistisen perheen edesottamuksista ja arjen kiemuroista. Miten sovittaa perheen eksentrinen black metal -filosofia ja antikristillinen elämäntapa yhteiskuntaan, jossa vastaavia arvoja katsotaan vähintäänkin vinoutuneesti. Olkoonkin niin, että nämä arvot ovat huomattavasti humanistisempia, kuin yhdenkään kirkonpenkkiä kuluttavan moraalisaarnaajan. Belzebubs on eräänlainen äärimetalliserkku Addams Familylle ja omalla tavallaan erittäin fiksu kannanotto erilaisuuden hyväksymiselle.

Mistään pienen piirin jutusta ei Belzebubs-projektissa ole kyse. Sarjakuvia on käännetty usealle eri kielelle, ja niillä on yli puoli miljoonaa fania ympäri maailman. JP Ahosen luomille fiktiivisille hahmoille on rakennettu myös virtuaalibändi, jonka debyyttilevy Pantheon of the Nightside Gods julkaistiin vuonna 2019. Nyt tekeillä on uutta musiikkia, animaatiosarja ja virtuaalimaailmaan sijoittuva animoitu konsertti, The 360° Hexperience.

JP Ahonen on onnistunut luomaan hienon tavan popularisoida synkkää viittaa kantavaa black metal -skeneä, joka tosin on ylittänyt kauan sitten uskottavan pahansuovan saturaatiopisteensä, ja moderni black metal -väestö osaa jo irvailla itselleen. Belsebubs-perheen edesottamuksille ei olisi naurettu mustan metallin syntyaikoina, kun norjalaiset sauvakirkot liekehtivät yön pimeinä tunteina ja saatanallinen paniikki peitti Skandinavian kautta koko maailman synkän viittansa alle.

Belzebubsin perheessä lukijaa viihdyttävät perheenisä Sløth, joka kipuilee luomisen tuskan, bändin pyörittämisen ja ruuhkavuosien parissa. Perheenäiti Lucyfer työskentelee tuskaillen mainostoimisto Limbossa ja pohtii uravalintaansa. Perheeseen kuuluvat myös poika Leviathan ja tytär Lilith. Kirjassa tavataan myös isoäiti ja haudasta kaivettu perheen isoisä. Mukana arjessa on myös sängyn alla asustelevat hirviöt ja perheen kissa. Hahmot ovat sympaattisia ja samaistuttavia. On vaikea valita suosikkia, jos sellainen tilanne eteen tulisi.

Vaikka Belzebubs-sarjakuvissa on paljon viittauksia, jotka aukeavat paremmin “trve kvlt” -tyypeille, tarjoaa kirja riemukkaita hetkiä myös niille, jotka eivät pentagrammeja piirtele tai ole millään tavalla sisällä black metal -kulttuurissa. Belzebubs on aidosti hauska ja onnistunut konsepti. Uskoisin, että vain “trve kvlt” -porukat eivät arvosta JP Ahosen tuotoksia. Eivät ainakaan julkisesti myönnä sitä. 

Kirjan esipuheen on toteuttanut Eisner-palkittu Max Sarin (Giant Days) ja jälkisanat on kirjoittanut Mikael Åkerfeldt (Opeth), joka omalta osaltaan ylistää Ahosen huumoria ja kynänjälkeä. 

Musta sydämeni toivoo Belzebubsin perheelle useita kalmankatkuisia vuosia ja mitä parhainta tulevaisuutta. Kuolema kuittaa univelat -kirjan loppu ainakin povaa saagalle jatkoa.

Jos et ole vielä löytänyt tätä uutta ”Suomisen perhettä”, niin kipin kapin kirjakauppaan, levylautaselle Mayhemiä, Emperoria tai Bathorya, kaada valitsemasi juoma lasiin ja lukaise Kuolema kuittaa univelat.

10/10

Kuuntele Belzebubs-albumi ”Pantheon of the Nightside Gods”:

Tilaa sarjakuvakirja: https://www.sarjakuvakauppa.fi/jp-ahonen/belzebubs-vol-ii-kuolema-kuittaa-univelat.html

Videot:

https://belzebubs.com/