Uskoisin että tämä levy sai alkunsa seuraavan kuvitellun dialogin jälkeen:
Bändin jäsen A: “Hei jätkät, mitäs soitettais?”
Bändin jäsen B: “Jos vaikka Mgła-coveri?”
Bändin jäsen C: “Jeps elikkäs mitä jos koitetaan olla vaan köyhän miehen versio Mgłasta?!”
Saksalainen Urfeind iskee tiskiin toisen levynsä ja onnistuu kuulostamaan käsittämättön väsyneeltä. Levyltä löytyy muutamia mielenkiintoisia hetkiä ja kohtia joissa biisit ovat oikeasti intensiivisiä, mutta muuten laulaja-kitaristi-pääjehu Skadwaz sahaa samantien unohdettavia tremolo-riffejä ja mölyää mikkiin jotain muinaisgermaanisista asioista. Rumpali on ilmeisesti läiskinyt vaan menemään joitain Weetabix-pahvilaatikoita vähän sinne päin. Itselleni levyn parasta antia on kuunnella, mitä ihmettä se rumpali seuraavaksi oikein kehtaa sohaista tahdin jäljessä! Basso pääsee muutamassa biisissä myös soimaan edukseen, niin särötettynä kuin puhtaana, mikä oli mukava yksityiskohta.
Soundimaailman puolesta levyllä on mukavan kokonaisvaltainen tunnelma, mutta fakta on se ettei hevimies pelkillä fiiliksillä elä, vaan mukana pitää olla myös hyviä biisejä.
Itsellä vasta neljäs teos “Wargoz” saa kiinnostuskiikarit tipahtamaan silmille (vai kiinnostuskuulolaitteet korville?!) ja nyökyttämään päätä.
Pidän siitä että levyiltä yleisesti kuuluu inhimillisyys, persoonallisuus ja pienet soittomokat, etenkin black metalissa se voi vain luoda epäpyhää bonusta äänitteelle, mutta rajansa kaikella. Toivon että ennen kolmatta levyä heput hauduttavat ideoitaan pidempään ja rumpali sijoittaa tulevaisuuteensa ottamall muutaman ylimääräisen soittotunnin.
Vain kaikista äärimmäisimmille black metal -sotureille keillä on jo kaikkea!
6-/10
Janne Lesonen
1. ᚦᚢᚱᛋ
2. Goða Dólgr
3. Rise Of Níðhöggr
4. Wargoz
5. Forged By Fire
6. Peruns Extinction
7. The Nothing
8. ᛣᛣᛣ
Linkit:
https://urfeind.bandcamp.com/
https://www.facebook.com/Urfeind/
Musiikkidiggari jolle maistuu niin kosminen dub reggae kuin kiukkuinen black metal ja kaikkea siltä väliltä. Huumorintajuinen oman elämänsä kuningas, jolla on jyrkkiä mielipiteitä musiikista sekä ulkomusiikillisista seikoista. Harrastuksiin kuuluu englanninkielinen improvisaatiokomedia, itsensä kehittäminen sekä Seinfeld -tv-sarjan palvominen.
 Metalliluolan arvio, Janne Lesonen.){kind=link}