[three_fourth]Suomalaisen death metallin ykköskenttään kuuluvan Torture Killerin viimeisin levy julkaistiin jo viime vuonna, mutta vasta nyt sain aikaiseksi kiteyttää ajatuksiani tästä levystä. Torture Killerin edellinen levy Sewers (2009) oli hyvä ja tasapainoinen albumi, missä palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Bändin tasainen kehitys asetti kovat odotusarvot Phobialle. Edellisellä levyllä örisseen Juri Sallisen korvaaksi tuli uudelle levylle Pessi Haltsonen kokoonpanon muuten säilyessä samana. Turusta kotoisin oleva Torture Killer tunnetaan todella kovana livebändinä ja nyt arviossa on yhtyeen neljäs täyspitkä albumi.
Heti ensimmäinen kappale näyttää, että Torture Killer jatkaa vahvaa linjaansa ja laulaja Pessi Haltsonen on oikea mies paikkaamaan Sallisen ”Isot saappaat”. ”Devil’s Reject” käynnistyy hitaanlaisesti keskitemposella riffimyrskyillä, kunnes lisätään kaasua ja isketään lapiollinen suolenpätkiä kuuntelijan naamalle. Levyn avauskappale on todella vahva ja ”Devil’s Reject” on yksi levyn parhaimmista kappaleista. Yhtymäkohtia esikuviin Cannibal Corpseen ja Six Feet Underiin ei voida välttää etenkään toisen kappaleen ”Phobian” aikana. Riffi on lähes identtinen Six Feet Underin kappaleen ”Zombie Blood Cursen” kanssa. En usko että tässä on kyse mistään kopioinnista, mutta mielenkiintoinen yhteensattuma. Biisin keskitempoinen perusvarma riffittely jättää toivomisen varaa, jonka kumminkin kertosäe osittain pelastaa.
Torture Killer hallitsee nopeat ja raskaat riffittelyt joihin isketään sopivasti melodiaa tuomaan biiseihin tarttumapintaa. Tästä loistava osoitus on levyn kolmas kappale ”Await His Third Arrival”, joka esittelee Torture Killeriä parhaimmillaan. Erilaista lähestymistapaa tarjoilee ”Written In Blood” ja hyvin se sen tekeekin. Hitaanpuoleinen käynnistys ja sitten todella hieno raskas riffi ja niskalihakset jumiin. Tässä kappaleessa mukana on Torture Killerin toisella levyllä laulanut legendaarinen Chris Barnes, jonka murinat ovat vaivoin tunnistettavissa. ”Faces Of My Victims” on thrash-tyylistä rivakampaa poljentaa, jonka tempovaihtelut ja napakat riffit siivittävät kappaleen omaksi suosikiksi.
Levyn loppupuoli on heikompi kuin alku, vaikka ”March of Death” vielä vielä pitää otteen vielä tiukasti kasassa. Soundillisesti Torture Killer jatkaa edellisten levyjen vahvaa linjaa. Kitarasoundit ovat rouhevat ja Haltsosen matala murina sopii levyn yleissoundiin hienosti. Kokonaisuutena levy ei ole mielestäni aivan edellisen levyn Sewersin veroinen, vaikka yksittäiset biisit uutukaisella ovatkin parempia. Phobia on hyvä levy, joka parhaimmillaan näyttää mitä on oikea death metal. Pari huonompaa kappaletta pudottaa kokonaispisteitä, mutta tämä levy kuuluu jokaisen dm-fanin hyllyyn.
8+ / 10
Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
01 Devil’s Reject
02 Phobia
03 Await His Third Arrival
04 Written In Blood
05 Faces Of My Victims
06 March Of Death
07 The Book Of Dying World
08 Epitaph
09 Voices[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
