1980–90-lukujen taitteessa kolme menestyksekästä ja yhden flopanneen levyn julkaisseen Cinderellan nokkamies sekä biisintekijä Tom Keifer palasi levytysuralle 2013 ensimmäisen soololevynsä ”The Way Life Goes” myötä.
Mikäli Cinderalla ei soita kelloja, kuulijan muisti voi palautua hittibiisien ”Shake Me”, ”Nobody’s Fool”, ”Heartbreak Station”, ”Gypsy Road” ja ”Don’t Know What You Got (’Till It’s Gone)” myötä. Näiden kappaleiden voimalla bändi myi kolmella ensimmäisellä pitkäsoitollaan pelkästään USA:ssa yli 10 miljoonaa levyä.
Keifer kärsi myöhempinä vuosina pahoista ääniongelmista ja miehen uran luultiin olevan jo ohi, mutta kuin ihmeen kautta komea raspi saatiin pelastettua useamman kirurgisen toimenpiteen ansiosta. Hyvä näin, sillä sen verran hienoa kuunneltavaa on tämä 10 vuotta sitten ilmestynyt debyytti sooloartistina.
Jo Cinderella liikkui urallaan tukkahevi-debyytistään tasaisesti kohti 1970-luvun Aerosmith/Rolling Stones -koulukuntaa ja tämä liike päätyy maaliinsa ”The Way Life Goesin” myötä. Heti levyn avaavasta ”Solid Groundista” lähtien on selvää, että Keifer tekee nyt ajatonta rock-musiikkia, mikä ei halua asettaa itseään sen tarkempaan lokeroon.
Tämä on yksinkertaisesti perinteitä kunnioittavaa rockia, joka on rakennettu likaisten bluespohjaisten riffien sekä vastapainoksi kauniiden melodioiden varaan. Koko ajan on selvää, että näiden bileiden päällikkö on Keifer ja hänen mahtava äänensä.
Lienee selkeä valinta, että levyn ensimmäinen vokaalisuoritus ”Solid Groundissa” on räkäinen rääkäisy, kuin muistutuksena laulajan ääniongelmista ja niiden selättämisestä. Kyseisestä biisistä lähtee liikkeelle mainio rock-levy, joka on selkeästi suunnattu varttuneemmille kuulijoille.
Tarjolla on komeaa Aerosmith/Rolling Stones -vaikutteista materiaalia (”It’s Not Enough”, ”Solid Ground”, ”Cold Day In Hell”) sekä selkeästi 2000-luvun Bon Jovin mieleen tuovaa aikuisempaa musiikkia (”A Different Light”) ja tietysti majesteettisia balladeja (”Thick And Thin”).
Shown tähti on koko ajan Tom Keifer. Vaikka musiikin tyylisuunnissa maalataan laajalla skaalalla, herran biisintekotaitoa ei voi kuin arvostaa. Pakko myös tunnustaa, että levyä kuunnellessa muistuu mieleen, kuinka upeaa vanhan liiton rock-musiikki on ja kuinka paljon allekirjoittanut kaipasi Keiferin elämää suurempaa raspiääntä.
”The Way Life Goes” oli komea debyytti. Keifer julkaisi vuonna 2019 toisen soololevynsä ”Rise”, joka jatkaa tämän albumin jalanjäljillä ja myös sitä voi suositella jokaiselle Rolling Stones- ja Aerosmith-fanille. Ajatonta ja yksinkertaisesti laadukasta rock-musiikkia. Toivottavasti kuulemme vielä jatkossa tätä lisää.
8+/10
Ilkka Järvenpää
1. Solid Ground
2. A Different Light
3. It’s Not Enough
4. Cold Day In Hell
5. Thick And Thin
6. Ask Me Yesterday
7. Fools Paradise
8. The Flower Song
9. Mood Elevator
10. Welcome To My Mind
11. You Showed Me
12. Ain’t That A Bitch
13. The Way Life Goes
14. Babylon
Vankasti kasarihevin, AOR:n ja ns. classic rockin suuntaan kumartava oululainen vanhempi herrasmies. Elämä pyörii pitkälti perheen, musahommien, siviilityön ja kuntoilun ympärillä. Harrastuksiin kuuluu elokuvat, englannin valioliiga, lukeminen, sekä hyvä ruoka ja juoma.
 Metalliluolan arvio, Ilkka Järvenpää.){kind=link}