Kotimaisen voimametallin legenda Stratovarius päätti aikanaan pitkältä tuntuneen parin vuoden tauon ennen ”Elements” Pt. 1” -albumin julkaisua tammikuussa 2003. Kakkososa ”Elements Pt. 2” seurasi saman vuoden syksyllä. ”Episode” ja ”Visions”-levyjen melodisen mestarillisuuden perusratkaisuista oltiin jo vuoden 2000 ”Infinite”-albumilla siirrytty aavistus kaupallisempaan sekä orkesterivetoisempaan tunnelmaan. Seassa kuultiin myös eriasteista ja eri tavoin onnistunutta tunnelmointia.
Timo Tolkki on joskus nostanut ”Elements” -levyt Stratovariuksen huippuhetkeksi, kun taas eräät muut hahmot yhtyeessä eivät tätä tyylisuuntaa aivan samalla tavalla arvostaneet. Tolkki on kirjoittanut näille paketeille käytännössä kaiken ja kyseessä on vahvasti kitaristin sielunmaailmaa sekä musiikillisita taituruutta heijastava teos – hyvässä ja pahassa.
Albumin tuotannosta ja musiikin ilmeikkyydestä on vaikea löytää moitittavaa. Tutut nimet Mikko Karmila ja Finnvox eivät pettäneet. Riku Niemen orkesteriosuudet olivat aikanaan tämän kaltaisessa musiikissa harvinaista taidetta ja muodostivat jopa jonkinlaisen riskin, mutta kokonaisuus on sovitusten osalta onnistunut.
”Eagleheart” tekee selväksi lyhyenä avauksena mikä nyky-Stratovariuksesta puuttuu. Tolkin melodiaosaaminen on omaa luokkaansa. ”Find Your Own Voice” sekä Tolkin ja Jens Johanssonin taituruutta esittelevä instrumentaali ”Stratofortress” osuvat myös maaliin. Muualla tarvotaan hitaammissa ja aavistuksen päämäärättömissä tunnelmissa.
”Papillonin” kaltaiset fiilistelyt eivät ”Episoden” ja ”Visionsin” ystävälle suuria säväyksiä antaneet, eikä 20 vuoden aikana mielipide ole muuttunut. Muutamat onnistumiset nostavat levyn selvästi myöhempää materiaalia korkeammalle, mutta lähes yhtä selvästi jäädään edellisen vuosikymmenen huippuhetkistä.
Loppua kohden nimikappale paisuttelee kuoroineen sekä 12 minuutin kestollaan vakuuttavasti Timo Kotipellon päästellessä kertosäkeessä todella korkealta ja kovaa. Albumin olisi voinut päättää tähän, mutta vaisu ”A Drop In The Ocean” turhan arvattavine meren kuohuntameluineen on vielä säästetty viimeiseksi.
Faneille suosituksena ehdottomasti hankintaan vuonna 2014 ilmestynyt uudelleenjulkaisu, joka sisältää molemmat ”Elements”-levyt, bonuslevyn demo- ja livemateriaalia, 5.1 Audio DVD:n lisäbonuksineen sekä Johanssonin kirjoittaman erittäin mielenkiintoisen taustoituksen levyyn.
8/10
Ville Krannila
1.Eagleheart
2.Soul Of A Vagabond
3.Find Your Own Voice
4.Fantasia
5.Learning To Fly
6.Papillon
7.Stratofortress
8.Elements
9.A Drop In The Ocean
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}