Vuodesta 1999 Sonata Arctica -nimellä toiminut kemiläisryhmä on noussut vuosien saatossa yhdeksi tunnetuimmista raskaamman musiikin bändeistämme maailmalla. Levyjä on julkaistu tasaiseen tahtiin ja uusi ”Talviyö” on yhtyeen kymmenes täyspitkä.
Albumia edeltänyt sinkkubiisi ”A Little Less Understanding” ei vakuuttanut lainkaan ja toiveissa oli, että se edustaisi levyn kehnointa sekä kokeellisempaa osastoa. Valitettavasti ei, samanlaista äänijätettä tai vielä pahempaa kuraa on luvassa. Biisi biisiltä uidaan syvemmissä vesissä, eikä turhan taiteelliseksi muuttuneeseen elottomuuteen löydy missään kohtaa kunnollista nostetta.
Ainoina valonpilkahduksina maininnan ansaitsevat ”The Last Of The Lambsin” kiehtova alku ja epätyypillisesti nimetty ”Ismo´s Got Good Reactors” -instrumentaali. Ensin mainittu kuihtuu turhaksi muniin puhalteluksi, eikä lähde koskaan sellaiseen lentoon jota kappaleen pikkuhiljaa ja uhkaavasti kasvava alku suoranaisesti huutaa. Jälkimmäinen puolestaan puskee rivakalla draivilla eteenpäin ja on levyn ainoa raita, jossa mielenkiinto pysyy jollain tapaa yllä koko pituuden. Ei siis olla kovin vahvoilla.
Tämän vuoden pahimpia mahalaskuja miettiessä ajattelin jo, että jonkinasteinen pohjakosketus olisi saavutettu esimerkiksi The Three Tremorsin ja Turilli/Lione Rhapsodyn levyjen parissa, mutta olin väärässä. Tässä ajetaan karille, metsään ja vedetään lähietäisyydeltä tyhjästä maalista ohi samaan aikaan. Levyltä ei löydy ainoatakaan kokonaisuutena hyvää biisiä ja jotain kertoo se, että kiehtovin sävellys on kohtuullinen instrumentaali. Ideat alkavat olla loppu ja kokonaisuus jää väsyneeksi, puuduttavaksi sekä yksinkertaisesti huonoksi. Sonata Arctican tarjoama talviyö on niin leuto, ettei toppavaatteita tarvita… kannattaa ennemmin varata mukaan sateenvarjo.
5+/10
Miika Manninen
1.Message From The Sun
2.Whirlwind
3.Cold
4.Storm The Armada
5.The Last Of The Lambs
6.Who Failed The Most
7.Ismo´s Got Good Reactors
8.Demon´s Cage
9.A Little Less Understanding
10.The Raven Still Flies
11.The Garden
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}