Reilun vuoden kuluttua 40-vuotista taivaltaan juhliva teutonisen thrash metallin titaani Sodom on tehnyt todella vakuuttavan ja kunnioitettavan pituisen uran, jonka aikana bändi on julkaissut peräti 16 pitkäsoittoa. Näistä uusin ”Genesis XIX” on nähnyt nyt päivänvalon. Edellisestä pitkäsoitosta (”Decision Day”, 2016) on ehtinyt vierähtää aikaa jo neljä vuotta. Toki Sodom on näiden albumeiden välissä ollut aktiivinen, ja yhtye on julkaissut tiiviiseen tahtiin EP:itä sekä muuta materiaalia.
Sodomin pitkän uran varrelle on mahtunut paljon miehistönvaihdoksia, joista viimeisin tapahtui alkuvuodesta 2018, jolloin bändi laajeni triosta kvartetiksi. Tuolloin bändin jäsenet menivät kerralla kaikki uusiksi lukuunottamatta laulaja/basisti Tom Angelripperiä, joka on ollut kokoonpanossa mukana alusta alkaen. Vuoden 2018 alussa riveihin liittyivät Sodomiin paluun 1980-luvun jälkeen tehnyt soolokitaristi Frank Blackfire, komppikitaristi Yorck Segatz sekä rumpali Stefan ”Husky” Hüskens, joka tosin ei kauaa pallillaan viihtynyt, sillä hänen tilalleen kipusi kuluvan koronavuoden aikana Toni Merkel.
Miehistönvaihdoksista huolimatta Sodomin musiikillinen linja on pysynyt pääpiirteissään samana vuosikymmenestä toiseen. 1990 -luvulla bändin tyyli alkoi tosin kallistua thrash metallin sijaan enemmän hardcore punkin suuntaan. Mutta vuosikymmenen lopussa bändi teki vahvan paluun 1980-lukulaiseen thrashiin ja on pysynyt uskollisena genrelle siitä alkaen.
Marraskuun lopussa 2020 saamme siis ensimmäistä kertaa neljään vuoteen kuulla taas pitkäsoitollisen verran uutta materiaalia Sodomilta. Ennen albumin julkaisua levy-yhtiö tarjoili Youtubessa maistiaisena musiikkivideot kappaleista ”Sodom And Gomorrah”, ”Friendly Fire” sekä ”Indoctrination”. Jo näiden kappaleiden perusteella saattoi todeta, että perus-Sodomia on odotettavissa.
”Genesis XIX” on taattua uudempaa Sodomia, joka ei petä pahasti, mutta ei samalla yllätä merkittävästi. Albumi rakentuu selvästi nopeiden, paikoin punkahtavien thrash-kaahailujen varaan, vaikka siellä täällä kuullaan myös rauhallisempaa menoa. Levyllä tarjotaan hyvää riffittelyä, aika ajoin kuulija saattaa intoutua nyökyttelemään päätään tai jopa heiluttamaan tukkaansa riffien tahdissa. Blast beateja saadaan ilmoille tasaisesti eri kappaleiden aikana. Thrashin Lemmy Kilmister eli Tom Angelripper, oikealta nimeltään Thomas Such, vetää tutulla ärjyvällä tyylillään juuri sellaiset vokaalisuoritukset kuin tämäntyyliseen musiikkiin kuuluvat.
”Genesis XIX” on perusvarma albumi, jonka kuuntelee mielellään läpi toisen kerran. Hieman silti jää tunne, että jotain puuttuu. Sitä samaa iskevyyttä ja sävellyksellisyyttä nerokkuutta, jota 1980-luvun Sodom tarjoili, jää väistämättä kaipaamaan. Albumilta tuntuvat puuttuvan selvät kohokohdat ja koukut, jotka jäisivät mieleen erityisellä tavalla.
Toki vertailu 1980-luvun tuotantoon ei ole oikeutettu, koska bändin jäsenet ovat vaihtuneet moneen kertaan ja ikää on tullut äijille lisää tässä välissä. Sen sijaan ”Genesis XIX”:ää pitää arvioida nyky-Sodomin standardeilla. Kyseessä on tätä nykyä jo kypsään ikään ehtinyt thrash-veteraani, joka jaksaa puskea eteenpäin vuosikymmenestä ja vuodesta toiseen, ja jonka tahti ei hiivu miehistönvaihdoksista huolimatta. Lopputuloksena on nyky-Sodomilta kelpo albumi, näiden biisien tahtiin mielellään heiluttaisi tukkaa keikoilla ja pyörähtäisi pitissä, sitten kun se taas joskus on mahdollista.
7½/10
Juha Ojanperä
1. Blind Superstition
2. Sodom & Gomorrah
3. Euthanasia
4. Genesis XIX
5. Nicht Mehr Mein Land
6. Glock ’n’ roll
7. The Harpooner
8. Dehumanized
9. Occult Perpetrator
10. Waldo & Pigpen
11. Indoctrination
12. Friendly Fire
Metalliluolan uutistoimitus. Tällä hetkellä uutisia ja tiedotteita julkaisevat Ville Krannila, Pete Alander, Mikko Huuhka ja Joni Renko.
 Metalliluolan arvio, Juha Ojanperä.){kind=link}