[three_fourth]Keravalaisen Re-Armedin toinen täyspitkä julkaistiin jo tammikuussa, mutta vasta nyt syksyn aikana sain tämän kohtalaista menestystä tahkonneen albumin käsiini. Bändihän on perustettu jo vuonna 2001, mutta debyyttialbumi Worldwide Hypnotize saatiin ulos vasta 2012. Rottendamin kansi on niittänyt kyseenalaista mainetta ja kunniaa jopa palkintojenkin muodossa. Kansi on omiaan luomaan mielikuvia ja ainakin itsellä tuli heti mieleen veribileet ja 90-luvun death metal. Re-Armed liikkuukin taitavasti eri metalligenrejen seassa ja musiikista voi löytää kytköksiä aina thrashista metalcoreen pääpainon ollessa kuitenkin modernissa death metallissa.
Levyllä ei ole kestoa kuin 30 minuuttia ja se onkin täyttä murhaa. Jos introa ja outroa ei oteta huomioon, niin energiakentät hehkuvat punaisella koko levyn ajan. Riffit jyräävät kaiken allensa ja rumpali takoo henkensä edestä. Välillä survotaan breakdowneja tulituksen ympärille ja sitten taas mennään. Heti ensimmäinen huomio kiinnittyy rumpali Mart Mardisalun suoraviivaiseen soittoon, jonka ympärillä baletti pyörii. Kitaroiden erittäin sähköiset ja raskaat soundit tukevoittavat laulaja Jouni Matilainen äänenkäyttöä, josta löytyy rekisteriä hyvin matalasta ärjynnästä ”korkeampiin” huudahduksiin. Koko bändi vetää niin tiukasti yhteen, että ei ole epäilystäkään miksi Re-Armed on niin suosittu livebändi Euroopassa. Kiertueet mm. Chimairan tai Suffocationin kanssa kertovat yhtyeen tasosta.
Vaikka levy onkin tasaista pieksemistä, niin erottuvuuttakin löytyy lukuisten kuuntelukertojen jälkeen. Mielestäni levyn paras kappale on ehdottomasti ”Freakshow”, josta on myös tehty video. Biisin tiukat riffit ja rytminvaihdokset sekä vierailevan tähden Inka Halmeen laulu tuo sen verran erottuvuutta, jota olisin kaivannut levyltä lisää. ”Hedonist” sekä ”Putos Muertos” ovat myös kovia vetoja ja saavat huonompaankin päivään virtaa. Biiseissä on sopivasti myös melodiaa ja teknisyyttä, joten välillä lihamylly saa kaverikseen myös pienemmät instrumentit. Sanoitukset ovat mielikuvista poiketen yllättävänkin perusasioissa liikkuvia kantaaottavia julistuksia.
Puolen tunnin halonhakkuureissu Keravan metsissä päättyy positiivisiin mielikuviin. Vaikka kädet ovatkin verillä ja olo kuin yliajettu, niin Rottendam-kiekko laitetaan kädet täristen soittimeen yhä uudestaan. Soundillisesti levystä en löydä mitään moitittavaa ja on ilo huomata, että suomesta löytyy tuotannollista osaamista enemmän kuin suuri yleisö tietääkään. Musiikillinen tie on löytynyt ja pienellä jalostuksella tästä bändistä saadaan vielä enemmän irti.
8- / 10
Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Dead Light District (intro) 00:52
2. Rottendam 05:02
3. Wracked 03:49
4. Hedonist 03:02
5. SuperAnimal 04:14
6. Putos Muertos 03:31
7. Apocalypse Postponed 03:18
8. Freakshow 03:52
9. Exiled (outro) 01:39[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-