Tanskaa ei 1980-luvun alkupuolella tunnettu erityisen menestyksekkäänä hard rock -maana. Horsensissa perustettu Pretty Maids teki positiivisen poikkeuksen kaavaan ja julkaisi vuosikymmenen aikana useita laadukkaita hard rock -levyjä. Harmillisesti bändi ei koskaan murtanut itseään läpi laajasti vaan suosio jäi Euroopan ja Japanin keskisuurten konserttisalien tasolle.
Kitaristi Ken Hammerin alkuun laittama kokoonpano rakensi muutaman vuoden perustaa debyytti-LP:lle ”Red, Hot And Heavy”, jonka julkaisuun Pretty Maids sai poikkeuksellisen lupaavan sopimuksen suuren CBS-merkin kanssa. Hammer osasi säveltää riittävän melodisia kappaleita, joihin kitaristi liitti oman, ajoitellen heavy metallin puolelta ammentavan raskaan kitarasoundinsa.
Vuonna 1982 riveihin liittyneen Ronnie Atkinsin äänessä oli myös metallistä terävyyttä ja raspia, jotka kantoivat Hammerin sävellyksiä erinomaisesti. 40 vuotta täyttävällä debyytillään esiintyy hämmästyttävän valmis bändi. Lukemattomia power metal -levyjä myöhemmin tuottanut Tommy Hansen kääntelee nappulat sopivan tasapainoiseen lopputulokseen. Hansen päätyi työskentelemään Pretty Maidsin kanssa 2000-luvulle saakka.
Jo lyhyen intron jälkeen soiva levyn avauskaksikko ”Back To Back” sekä nimikappale ”Red, Hot And Heavy” latovat tiskiin sanoman tehokkaasti. Biisit sisältävät jotain ajatonta ja maagista, joka kasarin parhaissa raskaan musiikin hetkissä aina on. Jatkossa ote liukuu välillä myöhempien vuosien tapaan kaupalliseksi ja singlenä julkaistu ”Waitin’ For The Time” saatettiin sijoittaa tähän lokeroon levy-yhtiön määräyksestä. Samalla tavalla yhtyeen epäilemättä mietitty look aikakauden musiikkivideoissa hakee vertaistaan.
Hammer soittaa suurimman osan sooloista, mutta ainoalla Pretty Maids -levyllään esiintyvä Shylock-mies Rick Hanson säestää laadukkaasti. Lisäksi toisena tuottajana toiminut Billy Cross vetäisee pari soolo-osuutta ja krediiteissä on mainittu kitaristina myös yhtyeen demoilla vaikuttanut Pete Collins. Hammerin ohella sävellystyöhön osallistui parin raidan osalta kosketinsoittaja Alan Owen, mutta jatkossa kirjoittaminen vakiintui Hammerin ja Atkinsin yhteistyöksi.
Aivan jokainen sovitus ei ole timantti, mutta keskivaiheen pari matalalentoa unohtuvat nopeasti, kun melodinen ”Queen Of Dreams” tulvii kuulokkeista. Kappale on komeaa kuultavaa, ja olisi hyvin voinut löytyä Kirkan aikakauden klassikkolevyiltä ”R.O.C.K.” tai ”The Spell”. Lopuksi yhtye versioi Thin Lizzyn vähemmän tunnetun varhaisvuosien singlen ”Little Darling”. Phil Lynottin ainutlaatuisia lyriikoita vahvasti korostava sekä tiivis rykäisy päättää levyn sopivalla intensiteetillä.
Monille Pretty Maids tunnetaan 1990-luvun alun toisesta Lynott -liitännäisestä hitistä ”Please Don’t Leave Me”, mutta yhtye pystyi ennen ja jälkeen tätä selvästi parempaan. Tästä todisteena kannattaa ”Red, Hot And Heavyn” ohella sijoittaa soittimeen esimerkiksi tuorein ”Undress Your Madness” -pitkäsoitto. Atkinsin syöpädiagnoosin jälkeen Pretty Maids on viettänyt joitain vuosia hiljaiseloa, mutta palasi keikkalavoille viime kesänä. Toivottavasti uutta studiomateriaalia on vielä joskus luvassa.
8+/10
Ville Krannila
1.Fortuna Imperatrix Mundi (Carmina Burana)
2.Back To Back
3.Red, Hot And Heavy
4.Waitin’ For The Time
5.Cold Killer
6.Battle Of Pride
7.Night Danger
8.A Place In The Night
9.Queen Of Dreams
10.Little Darling
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}