[three_fourth]Hollantilainen Pestilence myllersi death metal – kenttää 90-luvun taitteessa albumeillaan ”Consuming Impulse” sekä ”Testimony Of The Ancients”. Hyvinkin erityyliset levyt ovat nousseet vuosien aikana ansaitsemaansa klassikkoasemaan. Siinä missä Consuming Impulse revitteli vanhan liiton hengessä, niin Testimony Of The Ancients oli kokeileva ja rohkea irtiotto perinteisestä death metallista, levy jonka merkitys on selvinnyt meille vasta vuosia ilmestymisensä jälkeen.
Pestilence perustettiin vuonna 1986 ja bändin ensiaskeleet menivät pitkälle thrash metallin tahdissa. Pian askelmerkit ottivat suuntaa kohti pimeyden portteja ja pian bändi olikin täysverisesti mukana death metallissa. Yhtye nousi suurempaan tietoisuuteen vuonna 1989 julkaistulla legendaarisella muurahaisnaama-levyllään ”Consuming Impulse”. Pankki räjäytettiin lopullisesti Music Televisionin Headbangers Ball`silla pyörineen loistavan ”Land Of Tears” – musiikkivideon voimin ja levy ”Testimony Of The Ancients” saavutti kuoleman kultavuosina kohtuullista suosiota. Vuonna 1993 yhtyeen tekninen suuntautuminen lähti ns. käsistä ja suuresti fuusiojazz-vaikutteinen ”Spheres” floppasi pahemman kerran. Pian tämän jälkeen Pestilence vajosi haudan lepoon death metallin mukana.
”Consuming Impulse” – albumilla mikin varressa rähinöinyt Asphyx-mies Martin Van Drunen ei ollut enää Pestilencen riveissä vuonna 1991 vaan vokalistin hommat otti hoitoon kitaristi Patrick Mameli. Basson varteen tarttui tekninen Tony Choy (Atheist, Cynic) joka vaikutti albumilla sessiomuusikon tittelillä. Toisena kitaristina toimi Patrick Uterwijk ja rumpalina Marco Foddis. Jos hollannin kultakurkku Van Drunen on kova tekijä, niin samaa voi sanoa Mamelista. Omaan makuun Mamelin kuivahko ja hyvinkin haudankalpea ääni istuu levylle täydellisesti. Suoritusta voisi kuvailla jonkinasteiseksi John Tardyn (Obituary) sekä Chuck Schuldinerin (Death) sekoitukseksi.
”Testimony Of Ancients” on pituudeltaan varsin salonkikelpoinen 43 minuutin mitallaan. Jokaisen varsinaisen kappaleen erottaa toisistaan hyvinkin mieleenpainuvat välisoitot, jotka luovat albumille erittäin mystisen ja painostavan tunnelman. Soundillisesti Morrisound Studiolla Scott Burnsin tuottama albumi on aikakautensa helmia. Levy soi kirkkaasti ja hyvin erottelevasti. Volumetaso on nykypäivän standardeilla mitattuna alhainen, mutta hengittävä soundi huokuu pahuutta isolla kädellä. Levyn hienot kitarasoolot repivät sielua siinä missä tekniset riffit käyvät päälle kuin itse perkele hiilitanko kädessä. Kitarat ovat poikkeuksellisesti viritetty normaalivireeseen, mitkä tekevät riffeistä erittäin ilkeän kuuloisia. Jos edellinen albumi oli suoraviivaisempaa runnomista, niin nyt liikutaan progressiivisen- ja teknisen death metallin aallonharjalla. Pestilence yhdistelee taidokkaasti perinteisen kuoleman peruspilareita monimuotoiseen ja taiteellisempaan tulkintaan. Kappaleiden rakenteet ovat monimutkaisia ja fuusiojazz – vaikutteet ovat selvästi kuultavissa.
Vahvasta materiaalista ehkä parhaiten esille nousee videokappale ””Land Of Tears”. Alun brutaalius saa vastakaikua hitaammasta ja tunnelmallisesta osiosta, joka viimeistellään erittäin taidokkailla sooloilla. Taustalla soivat koskettimet tuovat jopa surumielisen olotilan kunnes koko homma räjäytetään palasiksi. Albumilta voi nostaa esille myös pariin soinnun pääriffiin perustuvan ”Twisted Truth” jonka kitarasoolot saavat taas haukkomaan henkeä. ”Testimony” kumartaa taas hienosti yhtyeen alkutaipaleelle thrash – vaikutteillaan. Biisissä kuultavat Tony Choyn bassokuviot yhdessä soolojen kanssa ovat jälleen kerran käsittämättömän taidokkaita. Levyn viimeinen varsinainen kappale ”Stigmatized” yhdistelee jälleen kerran metallin eri palasia yhteen. Siinä missä slayermaiset riffit kiskovat kuuntelijaa tukasta niin biisistä voi löytää myös Iron Maiden – tyylistä melodiatulitusta.
”Testimony Of The Ancients” on täynnä loistavia kappaleita raskaamman musiikin ehkä hienoimmalta aikakaudelta. Viimeisenä kuultava outro ”In Sorrow” kuvaakin yhtyeen taivalta surullisen kauniilla tavalla. Pestilence oli vuonna 1991 varmasti yksi genren kovimpia yhtyeitä, niin taidollisesti kuin laadullisesti. Seuraavan albumin ”Spheres” kansikuva kertoo kaiken oleellisen – Pestilence oli matkalla kohti omaa tuhoansa. Vaikka yhtye tekikin paluun 2000-luvun lopulla, niin se arvokkuus mitä vuonna 1991 yhtyeestä löytyi, oli täysin kadoksissa. Dan Seagraven taidokas piirros finalisoi ”Testimony Of The Ancientsin” kunniapaikalle jokaisen omaan pyhäkköön.
9½/ 10
Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
”The Secrecies of Horror”
”Bitterness” 0:30
”Twisted Truth”
”Darkening”
”Lost Souls”
”Blood”
”Land of Tears”
”Free Us from Temptation”
”Prophetic Revelations”
”Impure”
”Testimony”
”Soulless”
”Presence of the Dead”
”MindWarp”
”Stigmatized”
”In Sorrow” [/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Juha Karvonen, Metalliluola.){kind=link}