Helsingin Malmin kalmankatkuisesta treenikellarista korahtava ja brutaalia death metalia jauhava Neurosurgery julkaisi debyyttialbuminsa ”Invitation To Die” kuluvan vuoden heinäkuussa kanadalaisen CDN Recordsin kautta. Helteisestä julkaisuajankohdasta huolimatta yhtyeen ensimmäinen täysipitkä tarjoaa kuuntelijalleen kalmakan kuunteluelämyksen. Albumin kansitaiteesta on vastannut nimekäs Hand Rot.
Viisihenkinen kuolonmetalliryhmä on albumin nauhoitusten jälkeen kokenut pari miehistönvaihdosta, kun kitaristi Atte Karm ja rumpali Miika Kärki ovat jättäneet yhtyeen. Rumpalin pallille on sittemmin istahtanut Alpo Laitinen toisen kitaristin vielä ollessa artikkelin kirjoittamisen aikaan haussa.
”Invitation To Die” pyörähtää käyntiin ”Hatred Leading Us” -introraidalla. Raspikurkkuisen miesäänen katkera monologi kuulosti allekirjoittaneen korvaan tutulta, ja pikaisen pohdinnan sekä hakukonevarmistuksen jälkeen syy oli selvä: Tämä vuodatus on lainattu vuoden 2015 ”Hatred”-videopelistä.
Automaattiaseella toteutettuun naapuruston joukkomurhaan päättyvän intron jälkeen jatketaan luontevasti koko ihmiskunnan tuhoon. ”Invitation” paahdetaan läpi intensiivisesti armoa antamatta ja teema ei jää keneltäkään epäselväksi; kuolema kutsuu meidät kaikki makaaberiin kulkueeseensa joukkotuhoaseiden saattelemana.
Albumin avausraidan massatuhosta toivuttuamme siirrymme paikallisen terveysaseman päivystykseen. ”Age Of Maggots” kuvailee kutkuttavan yksityiskohtaisesti mätänevän lihan, parasiittien sekä väkivallan täyteistä vastaanottoa, jossa Cannibal Corpsen tyylisesti sadistiset lääkärit suorittavat kieroutuneita operaatioitaan ja kokeitaan. Buffalon ylpeyttä tässä ei apinoida, sillä kuultavissa olevat vaikutteet jäävät lähinnä sanoitusten teeman tasolle.
Päivystyksen hoitotasoon pettyneenä on aika toimia itse väkivallan sanansaattajana. ”Brain Scavenger” tuo kalmakkaan päivänvaloon ensimmäistä kertaa yhtyeen debyyttialbumin raikkaamman sekä melodisemman aspektin, erityisesti raidan puolivälin hidastelu ja vokalisti Turo Myllysen kärinä tuo mukavaa vaihtelua albumin alkupuolen muutoin tasapaksuun ulosantiin.
Teemaltaan nihilistisempää lähestymistapaa noudattava ”No Need For Tomorrow” lienee ”Invitation To Die”:lta se raita, jonka laittaisin Neurosurgeryn tuotantoa uudelle kuuntelijalle esitellessäni soimaan. Se pitää sisällään niin thrash-elementtejä, melodisuutta kuin groovea brutaaliutta unohtamatta. Synkkiin, verensekaisiin vesiin sukeltaminen ei ole hetkeen tuntunut näin miellyttävältä.
”Tower” edustaa albumin päätösraidan ohella Neurosurgeryn ensimurahduksen suoraviivaisinta osiota. Hulluuden torniin noustaan rappu kerrallaan veritulvan seuratessa akillesjänteet kostuttaen. Kappale olisi jäänyt ilman lyriikoihin tutustumista kertakuuntelun tasolle, mutta kansivihkon selaaminen kuuntelun ohessa osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi.
Melankolisesta tunnelmasta pitävälle kuuntelijalle ”Towards Mortality” on albumin parasta antia. Biisin sanoitukset uppoavat ihmismielen syövereihin, tuoden pinnalle kysymyksiä elämän ja kuoleman merkityksestä yhdistettynä suurimmaksi osaksi muuta albumia hidastempoisempaan, jopa perisuomalaiseen melodisuuteen.
”Visions Of Blood” päättää debyyttialbumin ryminällä. Turhat kuorrutteet ja strösselit on matoja sekä eritteitä tihkuvan raatokakun päältä karsittu pois ja poran tunkeutuessa kallon läpi väkivaltaista loppua kohti, kuljetaan päättäväisesti pyöräytys kerrallaan. Päätökseltä olisi toivonut enemmän variaatiota, joka houkuttelisi ottamaan levyn useammin kuunteluun kokonaisuutena irralisten toistojen sijasta.
Neurosurgery suoriutui mallikkaasti tulikasteestaan ja on tervetullut uusi lisäys omaan levyhyllyyni. ”Invitation To Die” on ehjä kokonaisuus terävine reunoineen ja toi virkistävän tuulahduksen karanteenien täyttämään tunkkaiseen korona-aikakauteen. Debyytin perusteella odotan mielenkiinnolla livekeikkoja, sillä uskon, että tällä soittotaidolla sekä intensiteetillä ei pohjolan kuolonmetallisuon silmäkkeeseen hukuta. Yhtye on vielä karkea ja hiomaton timantti, mutta kokemuksen karttuessa sekä oman soundin löytäessä uumansa, paikka löytyy genren kotimaisesta kärkikastista.
8/10
Aki Blomqvist
1. Hatred Leading Us (Intro)
2. Invitation
3. Age Of Maggots
4. Brain Scavenger
5. No Need For Tomorrow
6. Tower
7. Towards Mortality
8. Visions Of Blood
Kyseenalaisella soittotaidolla varustettu basistinretale pääkaupunkiseudulta.
Raskaamman musiikin soratiellä 2000-luvun alusta lähtien, lähimpänä sydäntä black-, death-, folk- ja doom metal. Tehtävinä (lähinnä) levy- ja keikka-arviot.
 Metalliluolan arvio, Aki Blomqvist){kind=link}