[three_fourth]Death/doom – yhtye Kuolemanlaakson puuhamies M.Laakson sooloprojektilevy tulee ulos Svart Recordsin julkaisemana 26.8.2016. Laakson lisäksi levyllä soittaa myös niinikään Kuolemanlaakson kokoonpanosta tutuksi tulleet Tiera (rummut) ja Usva (basso). Tuottajana, äänittäjänä, miksaajana, masteroijana sekä kitaran varressa toimii lisäksi Triptykonin kitaristi V. Santura. Levyllä Laakso laulaa itse, lisäksi hän vastaa koskettimista sekä myös osan kitararaidoista. Sooloprojekti ei tarkoita Kuolemanlaakson jäämistä telakalle, vaan soololevy tuli ajankohtaiseksi Kuolemanlaakso-solistin Mikko Kotamäen ollessa kiireinen Swallow The Sunin vuoksi.
Laulusta vastaa pääosin Laakso itse upealla, matalalla äänellään. Varsinaisen Kuolemanlaakso-solistin Kotamäen laulua kuullaan levyn metallimpaan antiin kuuluvalla “No Absolution”:illa. Muunmuassa Crimfallissa laulava Helena Haaparanta esiintyy puolestaan videonakin julkaistussa “The World’s Intolerable Pain”:issa ja “She Guides Me In My Sleep”:ssa yhdessä Laakson kanssa. Lisäksi Haaparannan enkelimäiset vokaalit ovat pääosassa herkässä “Deeper Into The Unknown” -biisissä.
Musiikillisesti The Gothic Tapes poikkeaa Kuolemanlaakson tuotannosta. Levy tarjoaa emobändiä laajemman äänimaailmallisen variaation. Levyn kappaleet vaihtelevat tyylipuhtaasta goottirockista (Children Of The Night, Where The River Runs Red) metallinmakuisemman materiaalin (No Absolution) kautta surumielisen keveään kelttihenkiseen kitarapoppiin (Deeper Into The Unknown).
Kokonaisuutena levy on kuuntelukokemuksena onnistuneesti rakennettu. Se lähtee käyntiin menevällä goottirockilla. Oikeastaan kolme ensimmäistä biisiä, “Children Of The Night”, “Roll The Dice With The Devil” ja “Where The River Runs Red” ovat kaikki potentiaalisia korvamatoja. Hieman rouhevammilla mausteilla (Kotamäen taustalaulut) höystetty kakkosbiisi erottuu kolmikosta metallimmalla jälkimaulla.
Mielestäni taitekohtana toimii äärimmäisen tarttuva ja kaunis Laakson ja Haaparannan duetto “The World’s Intolerable Pain”. Tämän biisin kuuluu saada radiosoittoja. Melodiassa on sellaisia koukkuja, että biisi kuulostaa miellyttävän musiikin onnistuneelta tieteelliseltä kokeilulta ja Laakson ja Haaparannan vokaalit soivat kauniissa harmoniassa. Myös lyriikat ovat ehkä hippusen kliseisellä tavalla itkettävän ihanat.
Radioystävällisen alun jälkeen viides biisi “She Guides Me In My Sleep” pudottaa tunnelman jälleen tummempiin sävyihin itämaisella tunnelmallaan. Biisissä on hieman hypnoottinen ja uhkaavakin tunnelma. Synkempiä sävyjä jatkaa myös levyn metallinmakuisin biisi “No Absolution”. Biisi kuulostaa levyn materiaalista ehkä eniten Kuolemanlaaksolta.
Levy laskeutuu tyveneen loppua kohden aikaisemmin mainitulla Haaparannan laulamalla “Deeper Into The Unknown”:illa. Biisi kuulostaa pehmeältä kelttikitarapopilta. Se tuo mieleen usvaiset nummet ja vanhat, surulliset kummitustarinat, vaikka hetkittäin siinä pilkahteleekin iloisempia hetkiä, ikään kuin auringon juovia muuten sumuisessa maisemassa.
Levyn lopettaa sydäntäriipivän kaunis tuutulaulumainen “My Last Words”. Viimeinen biisi palauttaa kuulijan sinisiltä nummilta takaisin korkeaholvisiin kivirakennuksiin, kynttilän valoon ja elämän rajallisuuden äärelle. Biisin lyriikat ovat koskettavat ja Laakson varsin tunteikas tulkinta korostaa niiden kauneutta. Laulu kuulostaa hetkittäin lähes tukahtuneelta, ikään kuin se tulisi jostain kaukaa, joko ajassa tai paikassa. Laulun tukahtuneisuus ja yksinkertaiset soitot saavat biisin kuulostamaan hetkittäin siltä, kuin se olisi äänitetty ennen kuin rock-musiikkia oli edes keksitty.
Kokonaisuutena tämä on äärimmäisen kaunis ja hyvin tehty levy. Sen alku saa hyvälle mielelle ja energiseksi. Taitekohta saa sielun täyteen haikeaa idealismia, jonka jälkeen tulee sukellus kylmään veteen ja hipaisuun raivosta. Loppu laskeutuu surumieliseen tyveneen, eikä tämän jälkeen tee mieli laittaa toista levyä soimaan.
9/10
Raisa Krogerus
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1. Children of the Night
2. Roll the Dice with the Devil
3. Where the River Runs Red
4. The World’s Intolerable Pain
5. She Guides Me in My Dreams
6. No Absolution
7. Deeper into the Unknown
8. My Last Words[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Raisa Krogerus, Metalliluola.){kind=link}