Helsingin jäähallilla juuri ennen ovien avautumista oli yllättävän vähän jonoa siihen nähden, että Black Box oli loppuunmyyty.
Suomen kansa oli tullut katsomaan erityisesti Amorphista ja valitettavasti osa yleisöstä tyytyi pelkästään pääesiintyjään tässä neljän bändin iltamassa.
Melodista death metallia soittava saksalainen Nailed To Obscurity on pienempänä esiintyjänä jo tottunut lämmittelijäyhtyeen asemaan, eikä valitettavasti muutosta tähän ole näköpiirissä.
Saksalaisten musiikki on nimensä mukaisesti outoa, eikä tarttumakohtia tahdo löytyä. Vastaavia artisteja mahtuu tusinaan vähintään kuusitoista ja lyhyt esiintyminen ei jättänyt suurempaa muistikuvaa. Tuore single ”Clouded Frame” oli ainoa esitys, joka jäi edes jotenkin mieleen.
Ruotsin melodisen death metallin tähti Dark Tranquillity laulajanaan legendaarinen Mikael Stanne on vieraillut maassamme menneinä vuosina lukemattomia kertoja. Stannen edellisestä vierailusta samalla lavalla oli vain muutama kuukausi, kun miehen tuorein kokoonpano The Halo Effect soitti Helsingin jäähallin Black Boxissa.
In Flamesin sekä At The Gatesin jalanjäljissä vaeltava yhtye on osa valtaisaa ”Göteborg-metal” -soundia, jonka kyseiset Göteborgissa perustetut death metallin kuninkaat loivat aloittaen toimintansa 1990-luvun vaihteessa.
Göteborgin Amorphiseksi tituleerattu Dark Tranquillity starttasi keikan tarttuvalla “Identical To Nonella” yleisön alkaessa pikkuhiljaa herätä horroksesta. Yhtye kommentoi biisiä:
This one is a celebration of diversity and a condemnation of nearsighted division.
Kehuttu, vuoden 2020 “Moment”-albumi oli parhaiten edustettuna keikan avausbiisin lisäksi kappaleilla ”The Dark Unbroken” sekä ”Phantom Days”.
Dark Tranquillity soitti setissään muutamia harvinaisempia, vähemmän livenä kuultuja kappaleita. Näihin lukeutuivat vuoden 2002 ”Damage Done” -albumilta löytyvät ”Cathode Ray” sekä ”Hours Passed In Exile”.
Oikeutetusti viimeisenä herkkupalana kuultu klassikko “Misery’s Crown” (”Fiction”, 2007) on kenties yksi genren merkittävimpiä esityksiä, ja se iski myös omaan tajuntaani aikanaan heti ensikuulemalta.
Illan kolmas esiintyjä oli kesällä Tuskassa ihastuttanut sveitsiläinen Eluveitie rytmiryhmän marssittaessa lavalle peräti yhdeksänjäsenisen kokoonpanonsa.
Lukuisia kokoonpanomuutoksia historiansa aikana kokenut bändi ei ollut entisensä sitten viime näkemän, sillä hurdy gurdya soittava puolalainen Michalina Malisz siirtyi syrjään saksalaisen Annie Riedigerin ottaessa hänen paikkansa.
Eluveitie on keulamies Chrigel Glanzmannin yhtye, jonka klassisimpaan kokoonpanoon kuuluivat lisäksi muun muassa hurdy gurdyn soittaja Anna Murphy, kitaristi Ivo Henzi sekä rumpali Merlin Sutter. Sittemmin kolme edellä mainittua erosivat ja perustivat Suomessa useasti vierailleen Cellar Darlingin Eluveitien jatkaessa omaa tietään eteenpäin.
Ainoa alkuperäisjäsen Glanzmann ei tästä lannistunut, vaan jatkoi täydellä höyryllä eteenpäin. Uutta musiikkia on jälleen tulossa ja keikalle alun pisti vauhdikas, mahdollisesti tulevalta albumilta löytyvä single ”Exile Of The Gods”.
Yleisö ei ollut tällä yhteiskeikalla mukana toivomallani tavalla, vaikka erityisesti eturivissä nautittiin esiintymisestä täysin siemauksin. Nähtiin eturivissä myös sveitsiläinen asianmukaisesti koristellun maan lipun kanssa.
Eluveitien moniulotteiseen kokoonpanoon mahtuu useampi laulaja ja valloittavan sveitsiläisen Fabienne Ernin ”Anu” mykisti kaikessa kauneudessaan.
Mielenkiintoisesti lyhyeen vain reilun tunnin pituiseen settiin mahdutettiin sekä kitara- että rumpusoolo-osuudet. Keskivaiheilla kuullut ”A Rose For Epona”, ”Ambiramus” sekä Glanzmannin laulama ”Thousandfold” näyttivät katsojille hyvin suuntaa siitä, mikä Eluveitien syvin olemus onkaan.
Klassisimmat ja tunnetuimmat Eluveitie-raidat ”The Call Of The Mountains” sekä viimeisenä kuultu “Inis Mona” raikuivat jäähallissa odotetun vahvasti.
Encoren alkajaisiksi bändi esitti musiikkivideona julkaistun uuden singlen “Aidus”, jota Glanzmann kuvailee seuraavasti:
Definitely one of the harshest songs of Eluveitie ever. It’s the sheer consequence of our spiritual journey with ”Ategnatos”: We’re no longer a ”Celtic Metal” band… a metal band singing about celtic history. We’re Celts playing metal music from all our hearts. We’re no more a ”Pagan Metal” band. We are metal music playing pagans from all our hearts, gashing principles of our modern societies with our ancient message like a surgical blade. That’s probably the best way to describe our new single. Deal with it!
Valitettavasti valot eivät olleet parhaimmillaan ja näyttävä yhtye onnistuttiin pitämään suhteellisen pimennossa. Lisäksi soundi puuroutui ajoittain ja Eluveitielta on tullut nähtyä aiemmin parempia esityksiä.
Oli silti hienoa, että tämä hyväntuulinen bändi saatiin jälleen kerran Suomeen ja esiintyminen oli suurin tässä maassa sisätiloissa koettu tähän mennessä.
Jo yli 30 vuotta nousujohteista uraa luonut Amorphis on suomalaisen metallin ehdoton kulmakivi. Neljäntoista pitkäsoiton jälkeen yhtye on yksi merkittävimmistä kotimaisista metallibändeistä.
Raskaasti kalevalalainen ryhmä on yhä vahvassa globaalissa nousukiidossa ja tästä osoituksena oli jälleen uusi pitkä Euroopan kiertue vaikuttavien lämmittelijöiden kera sekä kiinnitys Wacken Open Air 2023 -festivaaleille.
Amorphis on julkaissut urallaan valtavan määrän moniin suuntiin kurottavaa raskasta musiikkia. Alkuperäisen nelikon (kitaristit Esa Holopainen ja Tomi Koivusaari, basisti Olli-Pekka Laine sekä rumpali Jan Rechberger) sekä kahden vähän myöhemmin kokoonpanoon liittyneen muusikon (kosketinsoittaja Santeri Kallio ja laulaja Tomi Joutsen) muodostaman yhtyeen vahva vaikutus heavy metalin eri alalajien – folk, proge, death ja niin edelleen – maailmanlaajuiseen kehitykseen on kiistaton.
Vuonna 2015 julkaistu albumi ”Under The Red Cloud” oli startti albumitrilogialle, jota seurasi vuonna 2018 julkaistu ”Queen Of Time”. Ympyrän sulki ja trilogian täydensi helmikuussa 2022 julkaistu ”Halo”.
Levyn teemana ovat myyttiset pohjoisen tarinat vuosituhansien takaa. Huikeita arvioita kerännyt pitkäsoitto nousi julkaisunsa jälkeen Suomen virallisen listan ykköspaikalle kahdeksi viikoksi.
“Halolta” poimittu kolmas single ”Northwards” sai kunnian pistää show’n pystyyn ja synkeän raskaat sekä progressiiviset sävyt tuntuivat vetoavan hienosti kotimaan faneihin.
”Yksittäinen biisi ei tietenkään voi mitenkään kuvata koko levyä, mutta ”Northwards” antaa vahvoja viitteitä siitä, mitä ”Halo”-albumilla on tarjottavanaan. Albumi on raskaampi, orgaanisempi ja progressiivisempi kuin pari edeltäjäänsä. Tuntuuhan se hienolta, että pystymme edelleen tekemään varsin kuranttia musiikkia. Saattaa hyvin olla, että terveellä itsekritiikillä ja pitkällä kokemuksella on jotain tekemistä tämän asian kanssa”, naurahtaa Esa Holopainen.
“To me, “Halo” sounds a little more stripped down compared to “Queen Of Time” and “Under The Red Cloud”. However, don’t get me wrong: when a certain song needs to sound big, then it sounds very big”, Tomi Joutsen jatkaa.
Uuden materiaalin esittelyä jatkettiin mystisen toisen singlen ”On The Dark Watersin” parissa. Seitsemäntuumaisena myöhemmin julkaistun teoksen mystiset lyriikat saavat mielen laukalle ja livenä screenillä näkyvä kuvitus sopii kappaleen kanssa hyvin yhteen.
Sanoittaja Pekka Kainulainen kuvailee singlen sanoitusten työstöä:
Tuli halu kääntää Tuonelan virran suunta. Aloitin sanojen kirjoittamisen kuolemasta, mutta tässä tapauksessa kuolema ei ollutkaan loppu, vaan alku.
“Death Of A King” sekä “Silver Bride” esittelivät tuttua ja turvallista radioystävällisempää linjaa. ”Thousand Lakes” -intron saattelemana ilmoille kajahtanut hienon ”Tales From The Thousand Lakes” -albumin ”Into Hiding” lisäsi vettä myllyyn ollen varmasti monille yksi koko illan kohokohdista.
Edellisen pitkäsoiton ”Wrong Directionista” saatiin nauttia vielä tämän kerran. Tuorein ”Halo”-albumi hallitsi 13 kappaleen settilistaa yhteensä neljällä vedollaan. Radiossa huomattavan paljon soinut ”The Moon” sekä ”Seven Roads Come Together” ovat sävyiltään erilaiset, mutta silti yhtä tunnistettavaa Amorphista kuin kaikki muukin. Jälkimmäisen kertosäe jää positiivisella tavalla mieleen.
Amorphis kommentoi:
”The Moon” on ensimmäinen singlelohkaisu uudelta ”Halo”-albumiltamme. Tunnelmallinen kappale kuvastaa hyvin, miltä Amorphis nykypäivänä kuulostaa. Sanoittaja Pekka Kainulainen on maalannut piirroksia ja maalauksia kuuaiheesta vuosikymmenien ajan. Nyt siitä syntyi sanoitus, mikä heijastaa kuutamoromantiikkaa.
Amorphis ei tyytynyt soittamaan Suomessa perinteistä aiemmalta kiertueelta tuttua settilistaa, vaan kotimaan fanit saivat yllätyksekseen ja onnekseen settiin yhden lisäyksen, kun jonkin aikaa setistä poissa ollut ”Amongst Stars” teki paluun tämän yhden keikan ajaksi.
Joutsen mainitsi hiljattain Hollannissa soitetun keikan, johon kappaleella laulava Anneke van Giersbergen ei valitettavasti päässyt osallistumaan. Yleisö sai nauttia Helsingissä Anneken iloisesta äänestä taustanauhojen välityksellä musiikkivideon pyöriessä screenillä taustalla.
Setin vanhinta antia ”Into Hidingin” ohella tarjoili bändin silloisen jäsenen kosketinsoittaja Kasper Mårtensonin sävellys ”Black Winter Day”, joka sopi synkeään pimeän talviseen ajankohtaan paremmin kuin hyvin. ”My Kantele” on yksi Amorphis-suosikeistani ja biisin rakenne on vertaansa vailla päättyen kaihoisaan tunnelmointiin.
Vielä kuin salama kirkkaalta taivaalta tuttu ”Queen Of Time” -keikkojen intro pärähti soimaan ja tuolloin tiesi heti, mitä tuleman pitää. Encoren alkajaisiksi kuultu ”The Bee” moniulotteisine vaiheineen palkitsi yleisön ennen viimeistä näytöstä.
Kuolematon ”House Of Sleep” on ollut iät ja ajat Amorphiksen keikkojen päätösbiisi, eikä suotta, sillä sen verran komeasti kappaleen kertosäe osataan laulaa.
Loppukumarrusten ja kiitosten aikaan yleisöön lentää aina näyttävästi kuvitettu sekä Joutsenen nimikirjoituksella varustettu kortti, jossa on mainittu paikkakunta ja päivämäärä. Kortti löysi tämän esiintymisen jälkeen onnellisen omistajan ja ”My Name Is Night” -outronauhan myötä oli aika poistua hyvillä mielin seuraavia keikkakoitoksia kohti.
Amorphis nähdään keväällä 2023 klubikiertueella Suomessa. ”Halo Tour 2023” starttaa Seinäjoen Rytmikorjaamolta 10. helmikuuta ja jatkuu Lahden Finlandia-klubin, Oulun Tullisalin ja Tampereen Pakkahuoneen kautta Turun Logomo-saliin. Liput kiertueelle ovat myynnissä nyt.
”On mahtavaa tuoda “Halo World Tour” takaisin kotimaisille klubeille. Suomessa esiintyminen on aina ilo ja kunnia, nähdään siis pian!”, kommentoi Amorphis.
Raportti: Riku Juutilainen
Kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola
Perinteisen raskaan rockin ja melodisen metallin ystävä. Livekeikkojen ja (vinyyli)levymusiikin suurkuluttaja. Musiikin ohella vapaa-aikaan kuuluvat viskiharrastus ja frisbeegolf. Kamera on mukana keikalla kuin keikalla.
Intohimoinen livekeikoilla kävijä ja fyysisen musiikin raskaan sarjan keräilijä. Hifistä hullaantunut ja albumien teknisestä toteutuksesta kiinnostunut seikkailija, jonka sydän sykkii eniten Nightwishille, mutta tarkassa seurannassa on hard rockin ja perinteisen hevin monipuolinen maailma 70-luvun Black Sabbathista aina 2000-luvun sinfonisen metallin aaltoon asti kaikkine orkestereineen. Vapaa-ajalla ohjelmaan kuuluu frisbeegolf, jos radoille vain keikoilta ennättää.
