[three_fourth]Dark metal yhtye Beyond The Dreamin riveistä soolouralle siirtynyt Harri Kauppinen julkaisi debyyttialbuminsa ”Helvetin Laulut” 30. syyskuuta. Lyriikkapainotteinen doom/dark -metal vaikutteilla höystetty levy ei kumartele massoille, eikä sitä ole tehty siinä mielessä.
”Helvetin Laulut” ei antaudu kuuntelussa helposti. Kokonaisuudessa raskaiden tuomion soundien kanssa vuorottelevat täysin lausutut kappaleet ja koruttoman alakuloiset vokaaliosuudet, joita säestävät yksinkertaiset kitara- ja piano-orkestraatiot. Kauppisen laulu tuo mieleen Juice Leskisen tai jonkun muun suomirockin mollivoittoisen laulajan, jolle ajoittainen nuotista lipsahtaminen on enemmän taiteellinen tehoste kuin häiriötekijä.
Lyriikat löytyvät CD:n kansista, mutta sanoma tulee selväksi myös kuuntelemalla. Vokaalit on miksattu etualalle, rouheat soundit piipahtavat esillä vähemmän. Levyn jännite kasvaa musiikillisesti loppua kohti ja musiikin raskaammat elementit tuntuvat voimakkaammin loppupuolikkaalla.
Sanataiteelle melko tyypillisesti Kauppinen tasapainoilee hetkittäin kiikkerästi kaunistelemattoman, usein lohduttoman ilmaisuvoiman ja liian paatoksen välillä. Asiaan kiinnittää huomiota enemmän juuri siksi, koska musiikki on levyllä enemmän taustalla kantavana elementtinä verrattuna sanoituksiin.
Lausutut kappaleet rytmittävät levyä ja luovat tarinan muuten löyhästi enimmäkseen ihmisten raadollisuuden ja vaillinaisuuden teeman ympärillä pyörivien kappaleiden lomaan. Introna toimiva lausuttu ”Kiusaus” käynnistää kokonaisuuden kertomalla tarinan kohtaamisen hetkestä. Aloitus tuo hieman mieleen Moonsorrown “Tulimyrskyn” aloituksen, ei aiheeltaan, mutta äänimaailmaltaan. Toinen ”pimeä Tabermann” -tyylinen lausuttu kappale ”Lankeemus” sijoittuu levyn keskivaiheille jatkaen tarinaa. Yhdeksäs kappale ”Katumus” päättää yhden kohtaamisen tarinan.
Kuuntelussa ”Helvetin Laulut” vaativat tovin totutella ja päästä yli Kauppisen laulutavasta, joka kieltämättä raastoi korvaa aluksi häiritsevissä määrin. Myös melko tuhnuisen kuuloiset soundit hidastivat levyn sulattelua. Muutaman soiton jälkeen kuitenkin levyn tematiikka ja alakuloinen äänimaailma pääsevät ryömimään ihon alle.
Levy sopii varsinkin sanataiteesta pitäville kaappi-emoille, mutta myös muut alavireisyydestä nauttivat saattavat viihtyä tämän parissa. Syysmasennukseen taipuvaisille suosittelen kuitenkin ”Helvetin Laulujen” sijaan jotain avoimemman aggressiivista levyä.
6½/10
Raisa Krogerus
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
01. Kiusaus
02. Merkityksettömät sanat
03. Linnut
04. Maa palaa
05. Lankeemus
06. Päättyvän tien päässä
07. Marmoripatsaat
08. Laulussani kuolevat
09. Katumus
10. Ikoni
11. Niin oli hyvä[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Raisa Krogerus, Metalliluola.){kind=link}