Kotimaisen kansanmusiikin ja metallin alueella oltiin vuosikymmen sitten kovimmassa mahdollisessa nosteessa. Finntrollin ”Blodsvept” on oivallinen sekoitus black metalia ja folk elementtejä. Nimestä kumpuava teema on realisoitu erityisen elävästi soundissa sekä sanoituksissa.
Nimikappale ”Blodsvept” toimii osuvana johdantona albumin yleiseen tunnelmaan. Se alkaa hitaalla, mietiskelevällä melodialla, joka räjähtää pian raivoksi rumpujen ollessa keskipisteenä. Keskivaiheilla tunnelmaa rauhoitetaan akustisen kitaran sävyin. Biisi tekee selväksi, että edessä on värikäs matka.
”Ett Folk Förbannat” -kappaleessa tilaa valtaa Finntrollin tavaramerkki folk-instrumentointi, haitari ja viulu yhdistettynä voimakkaisiin black metal -vaikutteisiin riffeihin. ”När Jättar Marscheran” häiritsevän kiero jopa Slayer-yhtymähtia sisältävä intro johtaa mukaansa vievään rytmiin. Syntikoiden käyttö lisää biisiin uusia ulottuvuuksia, kun taas raskaat kitarat ja rummut työntävät sovitusta eteenpäin hellittämättömällä voimalla.
”Mordminnen” etenee hitaammin, melankolisella vanhoja elokuvia muistuttavalla melodialla, korostaen sanoitusten synkkää murha- ja petosteemaa. Esitys on levyn parhaimmistoa ja lisää kerroksen syvyyttä albumin yleiseen soundiin.
Single ”Häxbrygd” vakuuttaa tarttuvalla kuorollaan, jälleen kerran harmonikka sekä itämaiset ”lentävä matto” -musisoinnit tuovat sovitukseen värejä. ”Midvinterdraken” viimeistelee albumin eeppisellä otteella. Kappale sisältää erilaisia osioita hitaista tunnelmallisista väliosuuksista nopeisiin, thrash-henkisiin riffeihin. Kuorolaulun ja orkesterisovitusten hyödyntäminen lisää esitykseen loistoa. Mathias Vreth Lillmåns kähisee ja karjuu hienosti lähtötelineistä maaliviivalle, 43 minuuttia kuluu kiekon parissa nopeasti.
Finntrollin uralla albumi ei ole ainutlaatuinen, mutta kun sitä vertaa muihin vuoden julkaisuihin, erottuvuus on selkeä. Perinteisten instrumenttien käyttö yhdistettynä raskaisiin kitaroihin ja rumpuihin luo soundin, joka on sekä raju että tunnelmallinen. Albumin veren ja väkivallan teemat heijastuvat musiikkiin, tehden levystä yhtenäisen ja mukaansatempaavan kuuntelukokemuksen. Bändi osaa itseironian ja oman musiikkinsa humoristisen korostamisen, kyky nauraa itselleen on muutenkin ihmisen tärkeimpiä ominaisuuksia, joten yhtye on löytänyt tässä kohtaa selvästi oikean avaimen.
Haasteena “Blodsvept” – kuten suurin osa Fintroll-katalogia – on ajoittain liian polveileva ja poukkoileva. Onnistuneet melodiahetket eivät aina tue kappaleiden kokonaisrakennetta vaan jäävät irrallisiksi pyrähdyksiksi, aivan kuin yhtye ei olisi riittävän varman idean kantavuudesta koko sävellyksen osalta.
“Blodsvept” ei ole mestariteos, mutta omassa sarjassaan viihdyttävä kokemus.
8-/10
Ville Krannila
1. Blodsvept
2. Ett Folk Förbannat
3. När Jättar Marschera
4. Mordminnen
5. Rösets Kung
6. Skövlarens Död
7. Skogsdotter
8. Häxbrygd
9. Två Ormar
10. Fanskapsfylld
11. Midvinterdraken
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}