Europe on viettänyt jo 20 vuotta jälleen parrasvaloissa oltuaan sitä ennen telakalla vuosikymmenen. Uuden tulemisen ensimmäiset albumit “Start From The Dark” (2004) ja “Secret Society” (2007) kamppailivat vielä menneisyyden ja nykyisyyden välisten ristiriitojen kanssa Europen luonnollisen sulavuuden uhatessa hukkua turhan modernin ulosannin alle.
Näitä kokeilevampia yrityksiä seuranneella albumilla ”Last Look At Eden” Europe tuntui lopettaneen turhan miettimisen ja päätti jälleen olla yksinkertaisesti Europe, vahvan melodinen ja voimakas hard rock-yhtye. Kyseessä on todellinen jatko vuoden 1991 ”Prisoners In Paradise”- albumille muutenkin kuin nimensä osalta.
Nimikappale asettaa heti vahvan merkkinsä, paluuta 1980-luvulle ei tehdä, mutta soundissa on samanaikaisesti nykypäivän modernia otetta ja klassista tunnetta. Soundi on paikoitellen massiivinen, mutta ylilyöntejä ei tehdä. Suuntaviivoja haetaan jopa 1970-luvulta ja vanhoista hard rock-legendoista kuten UFO sekä Bad Company. Aiempien levyjen alasviritetyt kitarat soivat nyt kevyemmin ja perinteisemmin.
”The Beast” on levyn raskain kappale, mutta vahva melodia kantaa yli jykevän kitaravallin. ”New Love In Town” on hitaampana tunnelmapalana koruttomampi kuin vaikkapa ”Carrie” ja hiipii pikkuhiljaa kuuntelijan sisuksiin. Lopuksi esiin on nostettava vielä hämyinen ja raaka ”Run With The Angels” sekä eeppisiä mittasuhteita saava blues-vaikutteinen päätösballadi ”In My Time.” John Norum vetäisee jälkimmäisen kappaleen loppuun hienon kitarasoolon esikuvansa Gary Mooren hengessä. Siihen on hyvä päättää 50 minuutin matka levyn parissa.
Joey Tempestin laulu kulkee syvemmältä, mutta on edelleen kuulas, kirkas ja ennen kaikkea tarttuva. Kappaleet ovat edelleen pääasiassa Tempestin käsialaa Norumin ja kosketinsoittaja Mic Michaelin avustaessa. Myös ulkopuolisia taitureita kuten pop-tähtien kanssa töitä tehnyttä Anders Carlssonia on käytetty, mutta biisit kuulostavat kuitenkin perus-Europelta.
Ne myös tuntuvat hengittävän vapaammin kuin monella muulla 1980-luvun hard rock -yhtyeellä tällä vuosituhannella. Tuotanto on pelkistetty, ja saman aikaisesti hyvin eri nyansseja sekä soittimia korostava. Soolot eivät tuhoa biisejä ylilyönneillä, mutta osoittavat Norumin vakuuttavan taidon instrumenttinsa kanssa. Myös muut soittajat hoitavat pelin voitokkaasti kotiin 30 vuoden kokemuksen tuomalla varmuudella.
Europe ei ole varsinaisesti huonoa levyä koskaan tehnyt, mutta jos karmean kannen ohi malttaa katsoa puhtaasti musiikilliseen sisältöön, kuuluu ”Last Look At Eden” selkeästi bändin historian parhaimmistoon. Albumi on edelleen 14 vuotta julkaisunsa jälkeen yhtyeen toisen tulemisen huippuhetki.
8½/10
Ville Krannila
1) Prelude
2) Last Look At Eden
3) Gonna Get Ready
4) Catch That Plane
5) New Love In Town
6) The Beast
7) Mojito Girl
8) No Stone Unturned
9) Only Young Twice
10) U Devil U
11) Run With The Angels
12) In My Time
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}