[three_fourth]Oululainen Denominate lähestyy luolaa elokuussa Inverse Recordsin kautta julkaistulla debyyttipitkäsoitollaan ”Those Who Beheld the End”. Tätä ennen progressiivista kuolometallia tarjoileva kvintetti on julkaissut EP:n vuonna 2014. Musiikin kerrotaan kumartavan Deathin ja Carcassin suuntaan lisäten soppaan omaa ”uudempaa progressiivista ja teknistä särmää”.
”In a Chasm of Stone” antaa mukavat alkutahdit levylle kursailemattomalla kuolon otteella. Pian yhtyeen mainitsemat vaikutteet nostavat päätään, mutta meininki muistuttaa myös Vital Remainsin edesottamuksia. Viisiminuuttinen ralli kantaa hyvin, vaikka loppupuolella meininki menee vähän puuduttavaksi. ”Degradationilla” alkaa sitten progressiivisempi ote nousta pintaan, samalla musiikin tahti ja intensiteetti kokevat rajun inflaation. Teknistä ja laadukkaasti soitettua kyllä, mutta kokonaisuus on eri osineen ja tahtikikkailuineen jokseenkin fragmentoitunut. Seuraavat ”Penumbra” ja ”The Demented Scholar of Abatos” löyhkäävät vahvasti Carcassilta ja seassa on myös modernimpia pelureita, kuten De Lirium’s Orderia ja The Black Dahlia Murderia muistuttavia aineksia. Levyn poikkeavimman raidan titteli menee akustisesti alkavalle, 11 minuuttiselle ”Torments of Silencelle”, joka muutenkin kumartaa enemmän metalcoren suuntaan August Burns Redin tyyliin. Levyn viimeisten raitojen ajaksi palataan jälleen progeilemaan, tällä kertaa Mastodonin tyyliin.
Ehdin jo hieman innostumaan ”In a Chasm of Stonen” alkutahdeista ja odotin suoraviivaista kuoloa teknisin vaikuttein, mutta levyn kokonaisuus olikin päinvastainen, eli teknistä suorittamista kuolon vaikuttein. Yhtyeen ilmoittamat innoittajat kyllä kuuluvat levyllä, mutta yhtye kompuroi biisien rakenteisiin, sillä ensimmäisen raidan lisäksi levyllä ei ole hetkeä joka tempaisisi mukaansa. Taidokkaasti soitettu levy kuulostaakin siltä, että se on tehty tekniikka edellä esikuvien residuaaleista, eikä siitä muutamankaan kuuntelukerran jälkeen jää mieleen muuta kuin levyn avaava kuolemanmakuinen riffi.
Tekniikka on Denominatella hyvin hanskassa niin soitannollisesti kuin soundillisestikin. Valitettavasti levy ei kuitenkaan jää mieleen hajanaisten biisien vuoksi. Hyvin on potentiaalia, kunhan yksittäisiin riffeihin ja osioihin keskittyvä rihmakallon fokus saadaan avattua rakentamaan suoraviivaisempia kokonaisuuksia.
7-/10
Tore Pedersen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
01. In A Chasm Of Stone
02. Degradation
03. Penumbra
04. The Demented Scholar of Abatos
05. Torments of Silence
06. Apeirophobia
07. Terrestrial Funeral[/one_fourth_last]
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
 - levyarvio. Tore Pedersen, Metalliluola.){kind=link}