Tervetuloa pörinämusiikin kuuntelun alkeiskurssille. Illan tärkein opetus on: elä hetkessä!
Kiitos. Voitte poistua koteihinne levykaupan kautta vain ja ainoastaan hakeaksenne kotimaisen Dark Buddha Risingin odotetun uutuusalbumin “Mathreyata” mukaanne. Prismasta vielä laatikollinen mustia kruunukynttilöitä sekä 30 kpl paketti lämpökynttilöitä ja lapsille karkkia, jotta tietävät pysyä papan/maman jaloista pois pyörimästä, sillä tänä yönä on rituaali!
DBR:n musiikki on aina ollut hidasta, pörisevää sludgea/doomia pahaenteistä auraa hehkuen, kuin Intian pimeimpien ashramien alapuolella lymyävistä katakombeista valuisi jotain epäpyhää sekä muinaista maanpinnalle – jotain sanoinkuvaamatonta, jota myös aghori sadhut pelkäävät. “Mathreyata” on edelleen puhdasta pimeyttä, mutta väittäisin että samalla kyseessä on myös yhtyeen helpoiten lähestyttävin levy. Ei pelkästään pituutensa vuoksi (44min), vaan sävellysten puolelta. Raskasta junnaamista löytyy edelleen, mutta tunnelmallisen pimeää maalailua on kenties lisätty entisestään hypnoottisten rumpukuvioiden päälle kera M. Neumanin heleiden laulujen sekä hyytävien rääkymisten.
Jos on malttamaton kuuntelija, joka jatkuvasti odottaa että “koskahan tää biisi alkaa?” tulee pettymään jälleen. Mitään breakdownin droppaamista on täältä turha etsiä, surkea hölmö! Dark Buddha Risingia kuunnellessa on pakko elää ja nauttia hetkestä mikä on käsillä, eikä odottaa jotain tulevaa. Kappaleissa on kyllä draamaa ja dynamiikkaa, soudetaan ja huovataan välillä raskaammin, välillä seesteisemmin vuoroveden lailla.
Maltillisen pituutensa ja sävellysten monipolvisuuden ja -tasoisuuden vuoksi tämä on erittäin hyvä tapa solmia pyhä liitto Pimeän Buddhan kanssa. Kun antautuu musiikin vievälle matkalle omaan psyykeen sekä sisäiseen mikrokosmokseen , levystä saa suunnattomasti irti. Kundaliinikärmes ei välttämättä tästä vielä herää, mutta oma kundalinianakonda housuissa kyllä nousee lääh puuh röhöhö! Saatte rintata taukohuoneen seinälle!
Vuoden synkimpään ajankohtaan sopii vain vuoden synkin levy, “Mathreyata”.
Niin joo, se on myös yksi vuoden parhaista.
10-/10
Janne Lesonen
1. Sunyaga
2. Nagathma
3. Uni
4. Mahathgata III
Linkit:
http://darkbuddharising.com/
https://www.facebook.com/dbrising
https://darkbuddharising.bandcamp.com/
Musiikkidiggari jolle maistuu niin kosminen dub reggae kuin kiukkuinen black metal ja kaikkea siltä väliltä. Huumorintajuinen oman elämänsä kuningas, jolla on jyrkkiä mielipiteitä musiikista sekä ulkomusiikillisista seikoista. Harrastuksiin kuuluu englanninkielinen improvisaatiokomedia, itsensä kehittäminen sekä Seinfeld -tv-sarjan palvominen.
 Metalliluolan arvio, Janne Lesonen.){kind=link}