Marylandista, Yhdysvalloista kotoisin oleva Clutch saapui osana ”Psychic Warfare”- kiertuetta myös Suomen rannoille. Edellisen kerran yhtye nähtiin täällä vuonna 2011, tuolloin näyttämönä toimi Nosturin lava. Odottavan aika on ollut pitkä, taisi joku jopa baaritiskillä jonottaessa tokaista. Tuo odotus palkittaisiin tänä iltana.
Saavuimme ystäväni kanssa pelipaikoille hyvissä ajoin jo puoli kahdeksan pintaan, joten kerkesimme kostuttaa kurkkumme ennen illan avaavaa Jesus Chrüsler Supercaria. Nimi oli etäisesti tuttu, mutta musiikkia en ollut kuullut säveltäkään ennen tätä. Puolisen tuntia myöhemmin salin valot sammuivat ja bändin intro lähti soimaan. Hetkeä myöhemmin yhtye asteli lavalle ja ensitahdeista alkaen oli selvää mistä oli kyse: melko geneerisestä, kaljanmakuisesta stoner metallista. Biisien monotonisuus pisti aika ajoin puuduttamaan, mutta onneksi muutamassa kappaleessa laitettiin isompaa vaihdetta silmään. Tosin eivät minusta ainakaan vielä fania saa, vaikka ihan hyvän keikan vetivätkin.
Illan aikana oli täysi valokuvauskielto, joten annan tällä kertaa sanojen välittää tunnelmat tiiviistä keikkapaikasta. Sanomattakin oli nimittäin selvää ketä oltiin tultu katsomaan. H-hetken lähestyessä oli Circus lähes täynnä mikä ainakin itseäni hämmästytti. Kyseessä oli kuitenkin keskiviikkoilta ja kyseiseen klubiin mahtuu melko suuri määrä musiikinkuuntelijoita. Joka tapauksessa, noin kaksikymmentä yli yhdeksän marssitti Neil Fallon orkesterinsa Clutchin lavalle valtavan huutomyrskyn saattelemana. Tunnelma oli todella hieno ja yleisö oli heti alusta alkaen mukana. Minimalismi ja yksinkertaisuus ovat aina olleet bändin valttikortteja, näin minun on annettu ymmärtää. Kaikki tila on annettu musiikille. Näin myös tällä kertaa. Kitaristi Tim Sultin, basisti Dan Mainesin sekä rumpali Jean-Paul Gasterin jäädessä enemmän tai vähemmän statistin rooliin, pisti Fallon pystyyn oman yhden miehen shown. Hänen liikehtimisensä toi paikoitellen mieleen amerikkalaisen tv-saarnaajan. Kaikessa maanisuudessan erittäin viihdyttävää. Nähtiinpä lavalla myös huuliharppua sekä lehmänkelloa. Biisejä kuultiin bändin koko uran varrelta, tosin yhdeksän niistä löytyvät kahdelta uusimmalta, ”Psychic Warfare” ja ”Earth Rocker”- levyiltä. Illan setin parhaimmistoon nostaisin kappaleet ”X-Ray Visions,” ”Firebirds!,” ”Our Lady Of Electric Light,” ”A Quick Death In Texas” sekä koko keikan päättävän ”The Wolfman Kindly Requests” biisin.
Vuodesta 1991 samalla kokoonpanolla soittava orkesteri on hurjassa nosteessa. Stoneria, funkia, blues rockia sekä hc punkia surutta yhdistelevä bändi on allekirjoittaneen mielestä aivan ilmiömäinen elävänä. Neil Fallon kumppaneineen osaa todellakin ottaa yleisönsä joka (mitä todennäköisimmin) sai mitä tilasi. Itselleni tämä oli ensimmäinen Clutch-konsertti mutta ei taatusti viimeinen. Muutamista teknisistä ongelmista sekä ”vain” reilun tunnin setistä huolimatta loistava esitys. Seuraavaa vierailua odotellessa…
Raportti: Marko Klingberg
Kuvat: Yhtyeiden promokuvat
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
