Caelestia – Beneath Abyss (2015)

[three_fourth]Kreikka, tämä auringon ja hienon historian omaava Etelä-Euroopan maa ei tule ensimmäisenä mieleen kun puhutaan heavy metallista. Viinien ja rypäleiden nauttiminen divaanissa ei ole enää muodissa, vaan kreikkalaisten jumalien jälkeläiset ovat viime vuosien aikana vetäytyneet treenikämpille ja tuloksia on jo nähtävissä. Jos death metalin puolelta Dead Congregation on lyömässä itseään läpi, niin samaa temppua kokeilee progressiivisia sekä sinfonisia elementtejä musiikissa omaava melodinen metalliyhtye Caelestia.

Yhtyeen ensimmäinen albumi on vuodelta 2013, tosin Me and Myself – nimellä julkaistuna. Debyytin jälkeen myös miehistöä päiviteltiin ja yhtyeen nimikin muutettiin nykyiseksi. Musiikillisia vertauskuvia voi hakea esimerkiksi Epicasta. Vivahteita Nightwishin alkuajoista on myös löydettävissä. Jotenkin levyä kuunnellessa tuntuu, että yhtye etsii vielä omaan suuntaansa, kun se olisi pitänyt jo tässä vaiheessa olla löydetty. Välillä mennään vauhdilla kuin Rooman kilpa-ajoissa, kun toisinaan hitaammat ja vähän popmaisetkin sovitukset puskevat esiin.

Dimi V.:n laulu on pääpiirteissään hyvän kuuloista, mutta äänestä puuttuu vielä se viimeinen silaus, joka voisi olla se ratkaiseva tekijä millä erotuttaisiin lukuisista kilpailijoista. Dimi V.:n ohella lauluhommia hoitaa myös yhtyeen basisti Nik P. jonka matalampi ääniskaala tuo hyvää kontrastia naislauluun. Tuotannollisesti albumi on varsin hyvää tekoa. Kitarat rouhivat raskaasti päällimmäisenä, eikä rumpusoundissakaan ole valittamista. Olisin toivonut naislaulaja Dimi V.:n ääntä paremmin hyödynnettäväksi ja etenkin korkeiden lauluosuuksien korostamista.

Levyltä nostan esille mainion nimibiisin ”Beneath Abyss:in”, jonka hienot ooppera- ja sinfoniasovitukset tukevat raskasta ja vauhdikasta riffiosastoa. Kreikkalaista tunnelmaakin tarjotaan kappaleessa ”Mi Ultima Vida”, joka on hyvä esimerkki yhtyeen iskukyvystä. Caelestia on saanut albumilleen varsin nimekkäitä vieraita. Soilworkin Bjorn ”Speed” Strid vahvistaa lauluosastoa menevässä biisissä ”Blessing of Tragedy”. Sodomin rumpali Markus Freiwald taas kannuttaa henkensä edessä ”Secret Ritessä”, jonka runttausriffit nostavat biisin levyn tiukimpiin vetoihin.

Beneath Abyss on kokonaisuutena positiivinen esitys. Vaikka genren klassikoksi tästä ei ole, niin albumin parissa kyllä viihtyy. Vaihtelevuutta löytyy ehkä liiaksikin, mutta tylsäksi albumia ei voi ainakaan haukkua. Jos jatkossa yhtye keskittyy ydinosaamiseensa ja nipistää virheet minimiin, niin tästä voi kehkeytyä varsin kova tekijä omassa lajissaan. Nyt kohtaloksi jää painiminen keskisarjassa.

7+ / 10

Juha Karvonen
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
caelestia
1. Malleus Maleficarum ”The Secret Cult’’
2. Gate of Shadows
3. The Grand Sublimation (instrumental)
4. Blessing of tragedy (feat Björn “Speed” Strid – SOILWORK)
5. Beneath abyss (feat Andrew Geo – ALTERSELF)
6. Mi ultima vida
7. Secret Rite (feat Markus Freiwald – SODOM)
8. Silent Despair (instrumental)
9. Lake of decay
10.The Rise Of The Hidden Nature[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here